Kaunokiitäjäinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaunokiitäjäinen
Calosoma sycophanta.JPG
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Petokuoriaiset Adephaga
Heimo: Maakiitäjäiset Carabidae
Suku: Calosoma
Laji: sycophanta
Kaksiosainen nimi
Calosoma sycophanta
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kaunokiitäjäinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaunokiitäjäinen Commonsissa

Kaunokiitäjäinen (Calosoma sycophanta) on suurikokoinen, maakiitäjäisten heimoon kuuluva kovakuoriainen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokiitäjäisiä tavataan pääosin Siperiassa, Vähässä-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Afrikassa ja myös pieninä esiintyminä Euroopassa. Arvellaan, että laji on kulkeutunut Amerikkaan kauppiaiden ja laivojen matkassa. Euroopassa laji on harvinainen, mutta sitä saattaa esiintyä mantereen eteläosissa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokiitäjäiset pyydystävät kesän ajan erilaisten kiitäjien, kuten havununnan (Lymantria monacha) toukkia ja koteloita. Niillä on vahvat siivet ja kaunokiitäjäisparvet ilmaantuvat metsiin kesäkuun alussa, jolloin on tarjolla riittävästi ravintoa sekä täysikasvuisille yksilöille että niiden jälkeläisille. Kaunokiitäjäiset pysyttelevät puissa elokuun loppuun saakka. Näiden parin kuukauden aikana ne syövät valtavat määrät perhosentoukkia ja koteloita. Yhden kaunokiitäjäisen arvioidaan syövän keskimäärin 400 toukkaa lyhyen pyydystyskauden aikana. Jos tähän lukuun lisätään vielä kaunokiitäjäisten toukkien syömät perhosentoukat ja -kotelot, tämän lajin metsänhoidollinen merkitys on kiistaton.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]