Maakiitäjäiset
Sivulta puuttuu | Maakiitäjäiset | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Blethisa multipunctata | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||
Carabidae Conjunctae -kladi:
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Maakiitäjäiset Wikispeciesissä |
Maakiitäjäiset (Carabidae) on kovakuoriaisiin (Coleoptera), petokuoriaisten (Adephaga) alalahkoon kuuluva heimo.
Heimon kuoriaisilla on yleensä pitkät ja hoikat raajat, ja ne ovat melko nopealiikkeisiä. Väriltään ne ovat useimmin mustia tai metallinkiiltoisia. Maakiitäjäisiä tunnetaan Suomesta noin 330 lajia, joista suurin osa on petoja.[1]
Selvästi erillisen ryhmän muodostavat heimoon kuuluvan hietakiitäjäisten alaheimon (Cicindelinae) kuoriaiset. Ne tunnetaan muun muassa uurteettomista peitinsiivistä, joissa ei ole säännöllisiä pisterivejä. Tunnusomaisia hietakiitäjäisille on suuri ja voimakasleukainen pää sekä suuret verkkosilmät. Hietakiitäjäiset liikkuvat yleensä auringonpaisteessa, ja muista maakiitäjäisistä poiketen, pyrähtävät herkästi lentoon. Aikuisen kuoriaisen lailla myös hietakiitäjäisen toukka on peto. Toukka kaivaa maahan pystysuoran käytävän, josta se vaanii saalista. Suomessa tunnetaan elävän neljä hietakiitäjäislajia. Näistä yleisin on kenttäkiitäjäinen (Cicindela campestris).[2]
Alaheimoja [muokkaa]
|
Carabidae Conjunctae -kladi:
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset, s. 292 ja kuvataulu 47. Helsinki: Painokaari Oy, Tammi, 1988. ISBN 951-30-6952-4.
- ↑ Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset, s. 292. Helsinki: Painokaari Oy, Tammi, 1988. ISBN 951-30-6952-4.
