Kasikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasikko
Березняки, Bereznjaki
Kasikko ja Valkovitsa vuoden 1860 kartalla.
Kasikko ja Valkovitsa vuoden 1860 kartalla.

Kasikko

Koordinaatit: 59°39′49″N, 28°33′31″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Kattila
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2010) 10











Kasikko[1] (ven. Березняки́, Bereznjaki) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Kattilan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Syväjärven länsipuolella 18 kilometriä Kattilasta luoteeseen. Kylässä on kymmenen asukasta (vuonna 2010)[2].

Jaaman ujestin Toldogan pogostaan kuulunut kylä mainitaan autiona ruotsalaisten 1600-luvun alussa laatimassa maakirjassa[3]. Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 siellä asui 117 vatjalaista ja kaksi savakkoa[4] Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka viereisen kartanon maaorjia,[5][6] jotka kuuluivat aluksi Soikkolan ja vuodesta 1878 lähtien Valkovitsan ortodoksiseen seurakuntaan[7].

Kasikon kartanon perusti 1700-luvun lopussa valtioneuvoksen leski Darja Polenova. Myöhemmin sen omisti sensorina sekä Vestnik Jevropy ja Russkaja starina -lehtien toimittajana tunnettu Nikolai Kruze, joka rakensi sinne myllyn ja majatalon kapakoineen. Hänen perillisensä perusti vuonna 1911 sahan läheiselle Mustajoelle. Kartanosta muistuttavat nykyään vain sen puiston vanhat puut.[8]

Neuvostoaikana Kasikko kuului ensin Villikaisin[9][10] ja myöhemmin Kattilan kyläneuvostoon[11]. Vuonna 1997 siellä oli 28[12] ja vuonna 2007 kuusi asukasta[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. ↑ Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ Jordeböcker öfver Ingermanland – Pistsovyje knigi Ižorskoi zemli: tom 1, s. 54. Sankt-Peterburg: Tipografija Imperatorskoi akademii nauk, 1859.
  4. ↑ von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 20. St.-Petersburg: , 1867.
  5. ↑ Opisanije Sankt-Peterburgskoi gubernii po ujezdam i stanam, s. 69. Sankt-Peterburg: Gubernskaja tipografija, 1838.
  6. ↑ Alfavitnyi spisok seleni po ujezdam i stanam Sankt-Peterburgskoi gubernii, s. 23. Sankt-Peterburg: Tipografija gubernskogo pravlenija, 1856.
  7. ↑ Kertomus Valkovitsan seurakunnasta countrysite.spb.ru. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ Murašova, N.V. & Myslina, N.P.: Dvorjanskije usadby Sankt-Peterburgskoi gubernii: Kingiseppski raion, s. 179–181. Sankt-Peterburg: Informatsionnyi tsentr ”Vybor”, 2003. ISBN 5-93518-028-6.
  9. ↑ Rykšin, P. Je.: Administrativno-territorialnoje ustroistvo Leningradskoi oblasti, s. 239. Leningrad: Izdatelstvo Lenoblispolkoma i Lensoveta, 1933. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 222. Leningrad: Lenizdat, 1973. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti: spravotšnik, s. 68. Leningrad: Lenizdat, 1990. ISBN 5-289-00612-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 69. Sankt-Peterburg: Komitet po voprosam gosudarstvennoi služby i mestnogo samoupravlenija pri gubernatore Leningradskoi oblasti, 1997. ISBN 5-86153-055-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 93. Sankt-Peterburg: Komitet po vzaimodeistviju s organami mestnogo samoupravlenija Leningradskoi oblasti, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kasikko&oldid=22065993”