Karoline zu Sayn-Wittgenstein
Karoline zu Sayn-Wittgenstein (syntyjään Karolina Elżbieta Iwanowska; 8. helmikuuta 1819 Monasterzyska, Kongressi-Puola, Venäjän keisarikunta – 9. maaliskuuta 1887 Rooma, Italia) oli vanhan puolalaisen aatelissuvun jälkeläinen ja unkarilaisen säveltäjän ja pianovirtuoosin Franz Lisztin pitkäaikainen seuralainen ja tukija. Heidän suhteensa kesti noin 40 vuotta. Suomenkielisissä lähteissä hänestä on käytetty vaihdellen etuniminä Karoline, Carolyne, Caroline, Carolyn ja sukunimen yhteydessä joko zu, von, de tai pelkästään Sayn-Wittgenstein.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Karolina Elżbieta Iwanowskan isä oli Piotr von Iwanowski (k. 1844) ja äiti Paulinę von Podowska (k. 1850). Suku oli varakasta puolalaista aatelia. Synnyinpaikka on nykyisessä Ukrainassa. Vanhemmat erosivat Karolinen ollessa vielä lapsi. Karoline kasvoi isänsä luona ja sai katolisen kasvatuksen. Laajan sivistyksensä hän sai lukemalla. Isänsä tahdosta Karoline avioitui 26. huhtikuuta 1836 Venäjän keisarillisen armeijan upseerin Nikolai zu Sayn-Wittgenstein-Ludwigsburgin (1812–1864) kanssa.
Karoline ja Nikolai zu Sayn-Wittgenstein muuttivat maaseudulle Woroniceen nykyiseen Ukrainaan lähelle Vinnytsjan kaupunkia. Siellä Karoline omistautui lähes kokonaan henkisille ja taiteellisille arvoille ja vastasi suvun kiinteistöistä. Avioliitto ei ollut onnellinen, ja pari eli paljon erillään.
Karoline tapasi Franz Lisztin ensimmäisen kerran helmikuussa 1847 Kiovassa pidetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa. Hän vakuuttui Lisztin kyvyistä ja oli valmis tukemaan taloudellisesti Lisztin projekteja. Karoline oli löytänyt arvoisensa keskustelukumppanin ja sielunystävän. Liszt vieraili syksyllä vuonna 1847 Woronicessa, ja pari keskusteli syvällisesti taiteesta, uskonnosta ja filosofiasta. Liszt sävelsi teoksen Glanes de Woronince ('Sadonkorjuu Woronincessa'). Woronicen kartano on nykyisin hävitetty, ja paikalla on muistomerkki.
_memorial_plate_in_Ukraine.jpeg)
Huhtikuussa 1848 Karoline myi kiinteistöjään ja lähti tyttärensä kanssa Saksaan Weimariin elääkseen rakastamansa miehen kanssa. Hän muutti asumaan Altenburgin linnaan lähelle kaupungin keskustaa. Hän halusi avioitua Lisztin kanssa, mutta avioero Nikolaista ei ollut mahdollinen katoliselle Karolinelle.
Weimarissa asuva suuriruhtinatar Maria Pavlovna, Venäjän keisarin Nikolai I:n sisar, suhtautui myönteisesti Karolinen avioliittoajatuksiin ja pyrki saamaan avioliitolle keisarin suostumuksen. Karoline ja Nikolai zu Sayn-Wittgenstein tekivät sopimuksen taloudellisista asioista. Karoline sai Roomassa toukokuussa 1860 paavi Pius IX:n vakuuttumaan avioliiton pätemättömyydestä. Saman vuoden syyskuussa näytti jo selvältä, että avioliitto mitätöitäisiin. Karoline ja Franz Liszt suunnittelivat häitä pidettäväksi Lisztin 50-vuotissyntymäpäivänä 22. lokakuuta 1861 Roomassa San Carlo al Corson kirkossa. Karolinen aviomies, Venäjän keisari Nikolai I ja Venäjän hallitus olivat kuitenkin saaneet paavin muuttamaan päätöksensä. Paavi peruutti Karolinen avioliiton mitätöimispäätöksen viime hetkellä. Karolinen ja Lisztin suhde muuttui platoniseksi, ja he jatkoivat kirjeenvaihtoa koko loppuelämänsä ajan. Karoline kuoli noin puoli vuotta Lisztin jälkeen.
Karoline ihaili Richard Wagneria ja Hector Berliozia. Kiitollinen Berlioz omistikin oopperansa Troijalaiset (Les Troyens) ruhtinatar Karoline zu Sayn-Wittgensteinille.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karoninelle ja Nikolaille syntyi yksi tytär, Marię Paulinę Antoninę (18. helmikuuta 1837 – 21. tammikuuta 1920), joka aikanaan avioitui ruhtinas, myöhemmin ratsuväenkenraali Konstantin zu Hohenlohe-Waldenburg-Schillingsfürstin kanssa.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karoline zu Sayn-Wittgenstein oli myös harrastajakirjoittaja ja esseisti. Hän kirjoitti paljon Lisztin julkaisuja, erityisesti hän avusti vuonna 1852 julkaistun Lisztin Chopin-elämäkerran kanssa. Suurin osa Karolinen teoksista oli yksityisesti painettuja.
- Des causes intérieures de la faiblesse extérieure de l'Église, 24 osaa. Kirja on Index Librorum Prohibitorumissa [1]
- La vie chretienne au milieu du monde et en notre siècle. Entretiens pratiques recueillis et publiés par Henri Lasserre, Paris 1895 (postuumi julkaisu)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Index librorum prohibitorum (Arkistoitu – Internet Archive) von 1948.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Walker, Alan (1989) Franz Liszt: The Weimar Years, 1848-1861 ISBN 0394525418
- Walker, Alan (1997) Franz Liszt: The Final Years, 1861-1886 ISBN 0801484537
| ||||||||||||||||||||||
