Karoline zu Sayn-Wittgenstein

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruhtinatar Sayn-Wittgenstein vuonna 1847.

Karolina Elżbieta Iwanowska (8. helmikuuta 1819 Monasterzyska9. maaliskuuta 1887 Rooma) oli vanhan puolalaisen aatelissuvun jälkeläinen ja unkarilaisen säveltäjän ja pianovirtuoosin Franz Lisztin pitkäaikainen seuralainen ja tukija. Heidän suhteensa kesti n 40 vuotta. (Eri suomenkielisissä viittauksissa hänestä on käytetty etuniminä Karoline, Carolyne, Caroline, Carolyn ja sukunimen yhteydessä joko zu, von, de tai pelkästään Sayn-Wittgenstein).

Ruhtinatar Karoline zu Sayn-Wittgensteinin isä oli Piotr von Iwanowski (? - 1844) ja äiti Paulinę von Podowska (? - 1850 ). Suku oli varakasta puolalaista aatelia ja synnhyinpaikka on nykyisessä Ukrainassa. Isä ja äiti erosivat Karolinen ollessa vielä lapsi. Karoline kasvoi isänsä luona ja sai katolisen kasvatuksen. Laajan sivistyksensä hän sai lukemalla. Isänsä tahdosta Karoline avioitui 26. huhtikuuta 1836 venäjän keisarillisen armeijan upseerin Nikolai zu Sayn-Wittgenstein-Ludwigsburgin 1812 - 1864 kanssa.

Karoline ja Nikolai muuttivat maaseudulle Woroniceeen (Woronice, Ukraina). nykyiseen Ukrainaan, lähelle Vinnytsjan kaupunkia Täällä Karoline omistautui lähes kokonaan henkisille ja taiteellisille arvoille sekä johti sukunsa kiinteistöjä. Avioliitto ei ollut onnellinen ja pari eli paljon erillään.

Helmikuussa 1847 Kiovassa pidetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa Karoline tapasi ensimmäisen kerran Franz Lisztin. Hän vakuuttui Lisztin kyvyistä. ja oli valmis tukemaan taloudellisesti Liszt in projekteja. Karoline oli löytänyt arvoisensa keskustelukumppanin ja sielunystävän. Franz Liszt vieraili syksyllä v 1847 Woronicessa ja pari keskusteli syvällisesti taiteesta, uskonnosta ja filosofiasta. Liszt sävelsi ''Glanes de Woronince'' (sadonkorjuu Woronincessa) (Glanes de Woronince.) Woronicen kartano on nykyisin hävitetty ja paikalla on muistomerkki.

Voronincen kartanon muistomerkki Ukrainassa


Huhtikuussa 1848 Karoline myi kiinteistöjään ja lähti tyttärensä kanssa Saksaaan Weimariin elääkseen rakastamansa miehen kanssa. Hän muutti asumaan Altenburgin linnaan lähelle kaupungin keskustaa. Karoline halusi mennä naimisiin Franz Lisztin kanssa, mutta avioero Nikolaista ei ollut mahdollista katoliselle Karolinelle.

Weimarissa asuva Venäjän keisarin Nikolai I:n sisar suuriruhtinatar Maria Pavlovna suhtautui positiivisesti Karolinen avioliittoajatuksiin ja pyrki saamaan tsaarin suostumuksen avioliitolle. Karoline ja hänen aviomiehensä tekivät sopimuksen taloudellisista asioista. Karoline sai Roomassa toukokuussa 1860 Paavin vakuuttumaan hänen avioliittonsa pätemättömyydestä. Saman vuoden syyskuussa näytti jo selvältä, että Karolinen avioliitto mitätöitäisiin. Karoline ja Franz Liszt suunittelivat häitä pidettäväksi Franz Lisztin 50-vuotissyntymäpäivänä (22. lokakuuta 1861 Roomassa San Carlo al Corson kirkossa. Karolinen aviomies ja Venäjän keisari Nikolai I ja Venäjän hallitus olivat kitenki saaneet Paavi Pius IXen muuttamaan päätöksensä. Paavi peruutti Karolinen avioliiton mitätöimispäätöksen viime hetkellä. Karolinen ja Lisztin suhde muuttui platoniseksi ja he jatkoivat kirjeenvaihtoa koko loppuelämänsä ajan. Karoline kuoli noin puoli vuotta Lisztin jälkeen.

Karoline ihaili Richard Wagneria ja Hector Berliozia. Berlioz kiitollisena omistikin oopperansa Troijalaiset / Les Troyens ruhtinatar Karolinelle.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karoninelle ja Nikolaille syntyi yksi tytär Marię Paulinę Antoninę 18. helmikuuta 1837 - 21. tammikuuta 1920, joka aikanaan avioitui ruhtinas, myöhemmin ratsuväenkenraali Konstantin zu Hohenlohe-Waldenburg-Schillingsfürstin kanssa

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karoline zu Sayn-Wittgenstein oli myös amatöörikirjoittaja ja esseisti. Hän kirjoitti paljon Lisztin julkaisuja, erityisesti hän avusti Lisztin Chopin (Leipzig 1852) elämänkerran. Suurin osa Karolinen teoksista oli yksityisesti painettuja.

  • Postuumina julkaisu
    • La vie chretienne au milieu du monde et en notre siècle. Entretiens pratiques recueillis et publiés par Henri Lasserre, Paris 1895

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Walker, Alan (1989) Franz Liszt: The Weimar Years, 1848-1861 ISBN 0394525418
  • Walker, Alan (1997) Franz Liszt: The Final Years, 1861-1886 ISBN 0801484537


Glanes de Woronince[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]