Kantalahden luonnonpuisto

Kantalahti

Lovozeron piiri

Turjan piiri

Petsamon piiri

Kantalahden piiri

Barentsinmeri (Pohjoinen jäämeri)

Vienanmeri

Kuolan niemimaa

Sem ostrovov

Heinäsaaret

Kantalahden l.p.

Karjalan tasavalta

Kantalahden luonnonpuisto (ven. Кандала́кшский запове́дник, Kandalakšski zapovednik) on valtakunnallinen luonnonsuojelualue Luoteis-Venäjällä pääosin Murmanskin alueella. Se on maan vanhimpia luonnonsuojelualueita, perustettu vuonna 1932.^[1]

Kantalahden luonnonpuisto koostuu useista erillisistä, hajallaan sijaitsevista alueista Vienanmeren ja Barentsinmeren rannikoilla. Kokonaispinta-ala on 705 neliökilometriä, josta 496 neliökilometriä vesialuetta.^[1] Puistoon kuuluu merenrantoja ja saaristoa taiga- ja tundravyöhykkeillä.

Tärkeimmät osa-alueet ovat:

Seitsensaaret (ven. Семь островов, Sem ostrovov), seitsemän saaren ryhmä Barentsimeressä Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla, 68°47′11″N, 037°25′37″E
Heinäsaaret (ven. Айновские острова, Ainovskije ostrova), kaksi pientä saarta Barentsinmeressä, ennen sotia Suomelle kuuluneella Petsamon alueella. Heinäsaarille perustettiin suomalainen kansallispuisto jo 1938. 69°50′20″N, 031°34′41″E
Vienanmeren Kantalahden perukan saaret Kantalahden piirissä, 67°04′34″N, 032°31′30″E
Suurisaari (ven. Остров Великий, Ostrov Veliki) Kantalahden lounaisrannalla
Porjanlahti Kantalahden koillisrannalla.

Alueen eteläisimmät osat sijaitsevat Karjalan tasavallan Louhen piirissä.

Kantalahden luonnonpuiston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lintujen (esimerkiksi haahkojen, merikotkien, kurkien ja kalasääskien) suojelu. Luonnonpuistossa sijaitsevien alueiden nähtävyyksiä ovat muinainen kivilabyrintti ja Kutsajoki, jossa on vesiputouksia ja kanjoneita.