Kangasajuruoho

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kangasajuruoho
Wilder Thymian.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Ajuruohot Thymus
Laji: serpyllum
Kaksiosainen nimi
Thymus serpyllum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kangasajuruoho Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kangasajuruoho Commonsissa

Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) on timjamin lähisukulainen varpumainen kasvi. Kreikkalainen nimi serpens viittaa kasvin kasvutapaan, mikä on maanpintaa pitkin ryömimistä.[1]

Kangasajuruoho on ikivihreä kasvi ja se kukkii heinäkuussa. Kukkia on runsaasti, ja ne ovat vaaleanpunaisia. Kangasajuruoho muistuttaa nurmiajuruohoa, mutta on varsiltaan karvaisempi.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasajuruohoa tavataan Pohjois-Euroopassa ja Keski-Euroopan pohjoispuolella. [2]

Suomessa kangasajuruoho esiintyy monin paikoin Etelä- ja Itä-Suomessa, harvinaisena Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Inarin Lapissa. Missään päin maata se ei ole kovin yleinen. [3] Se kasvaa luonnonvaraisena muun muassa hiekkaisilla kangasmailla ja jokivarsilla. [4] Kangasajuruohon alalaji harjuajuruoho (Thymus serpyllum ssp. serpyllum) on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. [5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasajuruohoa voidaan kasvattaa maanpeitekasvina yhtenäiseksi matoksi. Kasvia voidaan käyttää timjamin asemesta monissa ruoissa.[6] Platina väittää, että kun kasvia keittää viinietikassa ja voitelee sillä ohimoita, se parantaa päänsäryn.lähde? Kangasajuruohoa käytetään myös irroittamaan limaa ja laukaisemaan lihaskouristuksia. Se vaikuttaa keuhkoihin antibakteerisesti ja sillä hoidetaan yskää ja astmaa ja se sopii myös höyryhengitykseen. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Den Virtuella floran (ruotsiksi)
  2. Den virtuella floran: Backtimjan (Thymus serpyllum L.): levinneisyys Maan pohjoispuolella. (ruotsiksi)
  3. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Kangasajuruoho, Thymus serpyllum) 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
  4. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  5. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 202. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).
  6. Yrttitarha[vanhentunut linkki]
  7. Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. Porvoo, WSOY 1998

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]