Ketosinisiipi
| Ketosinisiipi | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koiras | ||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Plebeius idas (Linnaeus, 1761) |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
Ketosinisiipi (Plebeius idas) on hyvin yleinen sinisiipilaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Koiraan siivet ovat päältä siniset ja niissä on ohut musta reunus. Naaras on päältä ruskea, mutta yleensä myös sinistä väriä on havaittavissa ja takasiiven ulkoreunassa on rivi punaisia, kaarevia täpliä. Siipien alapinnat ovat ruskeat ja täplikkäät. Koiraiden siipien alapinnoilla on siiven tyvessä vihertävää väriä. Takasiipien oranssinväriset täplät ovat sulautuneet oranssinpunaiseksi juovaksi, joka etenkin naaraalla jatkuu selvänä myös etusiipeen.
Ketosinisiipi muistuttaa suuresti sitä yleisempää kangassinisiipeä (Plebeius argus) ja lajit erottaa parhaiten tiettyjen siipien alapinnan piirteiden perusteella.
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Ketosinisiipeä esiintyy koko Suomessa ja se lentää kesäkuun lopulta pitkälle elokuuhun.[1]
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Laji esiintyy niityillä, hakkuuaukioilla, avoimilla metsäkedoilla ja jokien varsilla. Talvehtii munana.
Ravintokasvi [muokkaa]
Toukka on polyfagi ja viihtyy useilla kasveilla.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pertti Pakkanen: Ketosinisiipi. Suomen Perhostutkijain Seura.
- LuontoPortti: Ketosinisiipi (Plebejus idas)
- Iltalehti: Ketosinisiipi (Plebejus idas)
- UniProt, Taxonomy: Plebejus idas (englanniksi)
Sivulta puuttuu