Kangassinisiipi
| Kangassinisiipi | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koiras | ||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Plebeius argus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
Kangassinisiipi (Plebeius argus) on sinisiipien (Lycaenidae) heimoon kuuluva päiväperhonen.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Kangassinisiipeä tavataan lähes koko Euroopassa. Laji puuttuu Skotlannista, Irlannista ja Euroopan pohjoisimmista osista. Euroopasta esiintymisalue jatkuu Aasian lauhkeiden osien kautta Japaniin. Suomessa lajia tavataan suunnilleen napapiirille saakka. Kangassinisiiven lentoaika on Keski-Euroopassa toukokuusta alkaen, Pohjois-Euroopassa kesä–elokuu.
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Siipien kärkiväli on 18–27 mm. Koiraan siipien yläpinta on syvänsininen, alapinta vaaleanharmaa. Naaraan siipien yläpinta on tummanruskea, alapinta keskiruskea, siipien tyvellä sinistä kehnää. Ketosinisiipi (Lycaeides idas) on hyvin samannäköinen laji joka elää rehevämmillä paikoilla.
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Kangassinisiipi on yleinen kuivissa kangasmetsissä, kuivilla kedoilla ja niityillä sekä rämeillä. Kangassinisiipi talvehtii muna-asteena. Toukilla on läheinen suhde muurahaisiin, jotka lypsävät niiden erittämää sokeripitoista nestettä. Vastapalveluksena muurahaiset suojelevat toukkia saalistajilta.
Ravintokasvi [muokkaa]
Toukan ravintokasveja ovat muun muassa juolukka (Vaccinium uliginosum), niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), hiirenvirna (Vicia cracca), ja kanerva (Calluna vulgaris).
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pertti Pakkanen: Kangassinisiipi. Suomen Perhostutkijain Seura.
- LuontoPortti: Kangassinisiipi (Plebejus argus)
- Iltalehti: Kangassinisiipi (Plebejus argus)
- UniProt, Taxonomy: Plebejus argus (englanniksi)
Sivulta puuttuu