Kålabodaånin vesistö
Kålabodaånin vesistö (ruots. Kålabodaåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 23) muodostuu Pohjanladen Perämereen laskevan Kålabodaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 506 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Kålabodaån, joka laskee Itämereen noin 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) ja Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) välissä, jossa sijaitsee yhteensä seitsemän pienempää päävesistöä. Kålabodaånin vesistö on näistä kolmanneksi pienin. Vesistön lounaispuolella on sen vedenjakaja yhteinen Rickleånin vesistön (tunnus 24) kanssa, luoteispuolella Bureälvenin vesistön (tunnus 21) kanssa, koillispuolella se on vähäisessä määrin yhteinen Mångbyånin vesistön (tunnus 22) kanssa. Merenrannikolla sen on sen joensuun ympärillä pieniä mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni.[3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (46,3 %), turve (12,2 %), kalliomaa (13,5 %), hiekka ja sora (8,2 %), multamaa (6,9 %), savimaa (11,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,6 %), joiden lisäksi on vielä 1,2 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (80,4 %), soita ja kosteikkoja (2,2 %), viljelymaita (11,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,3 %) sekä joutomaita (3,9 %). Näiden lisäksi on 1,2 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kålabodaånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Kålabodaånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 5,92 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 45,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,62 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 5,7 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 54 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 43,5 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 0,2 m³/s viimeksi vuonna 2002. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kålabodaån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kålabodaånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kålabodaån (SE713913-175479) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1120–1126, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Kålabodaånin vesistö (Excel-lomake nro 26186), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
