Juutalaispersia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Juutalaispersia eli džidi[1] on juutalaisten puhumista iranilaisista kielimuodoista käytetty nimitys.[2] Suppeammassa merkityksessä sillä tarkoitetaan nykyisen Iranin, Afganistanin, Keski-Aasian ja kaakkoisen Taka-Kaukasian alueen[3] juutalaisten käyttämää uuspersiaan perustunutta kirjakieltä.[2]

Juutalaispersian vanhimmat kirjalliset muistomerkit ovat 700-luvulta. Sillä on laadittu uskonnollista käännöskirjallisuutta ja alkuperäistä runoutta.[3] Kirjoittamiseen käytettiin heprealaista kirjaimistoa.[2] Uskonnollisessa kirjallisuudessa on runsaasti arkaaisia keskipersian piirteitä ja heprealaisia lainoja. Runouden kieli ei juurikaan poikkea klassisesta uuspersiasta. Juutalaispersialaisen runouden kukoistuskausi päättyi 1800-luvulla, jolloin buharanjuutalaiset ryhtyivät käyttämään kirjallisuudessa juutalaistadžikin kieltä. Iranin juutalaiset kirjailijat siirtyivät nykypersian kirjakieleen 1920–1930-lukujen vaihteessa.[3]

Juutalaispersian kirjakieltä ei pidä sekoittaa juutalaisten puhekielinään käyttämiin iranilaisiin kielimuotoihin,[3] joista on käytetty myös termiä juutalaisirani.[4] Iranin juutalaismurteista vain yksi edustaa varsinaista persian kieltä. Valtaosa niistä kuuluu iranilaisten kielten luoteisryhmään.[3] Lisäksi Iranin juutalaisilla on ollut erityinen persian tai paikallisen murteen syntaksiin sekä heprean ja aramean sanastoon perustuva salakielensä luterā'i. Nykyään kaikki juutalaismurteet ovat katoamassa.[4] Omat kirjakielensä on lounaisryhmään kuuluvilla juutalaistadžikilla ja tatilla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]