Juhana II Kasimir

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhana II Kasimir
Jan II Kazimierz.jpg
Juhana II Kasimir. Jan Matejkon lyijykynäpiirros.
Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas
1648–1660
Edeltäjä Vladislav IV Vaasa
Seuraaja Michał Korybut Wiśniowiecki
Tiedot
Syntynyt 22. maaliskuuta 1609
Krakova
Kuollut 6. joulukuuta 1672 (63 vuotta)
Nevers
Allekirjoitus Signature of John II Casimir of Poland.PNG

Juhana II Kasimir (puol. Jan II Kazimierz, saks. Johann Kasimir, 22. maaliskuuta 16096. joulukuuta 1672) oli Puola-Liettuan kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668[1] sekä Opolen herttua.

Juhana II:n vanhemmat olivat Sigismund III Vaasa ja Konstanze Renate von Habsburg[1], Itävallan arkkiherttuatar. Juhanan isä Sigismund oli Kustaa Vaasan pojanpoika, joka oli perinyt Ruotsin kruunun vuonna 1592. Sigismundin setä Kaarle IX syrjäytti hänet. Tästä seurasi pitkällisiä vihollisuuksia, kun Sigismund ja hänen jälkeläisensä vaativat Ruotsin kruunua.

Juhana Kasimir seurasi Puolan kuninkaana veljeään Vladislav IV Vaasaa[1], jonka varjossa oli pitkään ollut. Hänellä ei juuri ollut tukijoita hovissa tai szlachta-aatelissa, hän oli avoimesti itävaltalaismielinen, piti juhlista, eikä välittänyt politiikasta. Hän oli kuitenkin kunnostautunut Smolenskin sodassa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan 1633.

Vladislav IV pyrki parantamaan veljensä vaikutusvaltaa yrittämällä naittaa hänet Ruotsin Kristiinalle ja sitten italialaiselle prinsessalle ilman tulosta. Vuonna 1635 Juhana Kasimir lähti diplomaattiseen tehtävään Wieniin, jonka hylkäsi ja liittyi keisarikunnan armeijaan sotimaan Ranskaa vastaan Kolmikymmenvuotisessa sodassa.[1] Kun hänen rykmenttinsä tuhottiin taistelussa, hän vietti vuoden elellen Wienin hovissa.

Palattuaan Puolaan hän pyrki naimaan paronitar Guldenternin, minkä hänen veljensä esti. Vastineeksi veli yritti nimittää hänet Kuurinmaan hallitsijaksi, minkä Sejm esti. Loukkaantuneena tästä Juhana Kasimir lähti 1638 Espanjaan tullakseen Portugalin varakuninkaaksi, mutta ranskalaiset ottivat hänet vangiksi, mistä hänet vapautettiin parin vuoden kuluttua.[1] Vapauduttuaan hän luopui sotilaselämästä ja ryhtyi jesuiittanoviisiksi.[1] Tätä kesti kuitenkin vain vuoden verran.[1]

Vuonna 1642 hän lähti taas Puolasta sisarensa luo Saksaan, jossa liittyi jesuiittoihin huolimatta kuninkaan ja paavin vastustuksesta. Hänet valittiin kardinaaliksi, mikä ei sopinyt hänen elämäntyylilleen ja hän palasi Puolaan, jossa erosi kardinaalinvirasta osallistuakseen kuninkaanvaaliin.

Vuonna 1648 Juhana Kasimir seurasi veljeään valtaistuimelle. Viimeisen Vaasa-suvun kuninkaan valtakautta hallitsi Puolan–Venäjän sota (1654–1667), mitä seurasi Ruotsin hyökkäys (puol. Potop). Sodan aikana ruotsalaiset valtasivat lähes koko maan, mutta eivät kyenneet pitämään valloituksiaan ja joutuivat vetäymään. Vuonna 1660 Juhana Kasimir joutui luopumaan vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun ja luovuttamaan Ruotsille Liivinmaan ja Riian.[1]

Juhana Kasimir nai veljensä lesken, Ludwika Maria Gonzagan.[1] Ludwika Maria kuoli 1667, eikä yksikään Juhanan lapsista jäänyt eloon. Syyskuussa 1668 Juhana luopui kruunusta ja lähti Ranskaan, jossa liittyi jesuiittoihin ja pääsi Neversin luostarin apotiksi. Hän kuoli 1672.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j John II Casimir Vasa Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.1.2009. (englanniksi)
Puolan vaakuna Edeltäjä:
Vladislav IV Vaasa
Puolan kuningas
1648–1668
Seuraaja:
Michał Korybut Wiśniowiecki