Konstantia Itävaltalainen
| Konstantia Itävaltalainen | |
|---|---|
 Kuningatar Konstantia Itävaltalainen, Joseph Heintz vanhempi 1604 | |
| Puolan kuningatar Liettuan suuriruhtinatar | |
| Valtakausi | 1605–1631 |
| Syntynyt |
Konstantia Renate Habsburg 24. joulukuuta 1588 Graz, Itävalta |
| Kuollut |
10. heinäkuuta 1631 (ikä 42) Varsova, Puola |
| Hautapaikka | Wawelin katedraali, Krakova |
| Puoliso | Sigismund |
| Lapset |
Juhana Juhana II Kasimir Juhana Albert Karl Ferdinand Alexander Anna Konstantia |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Kaarle II (Itävallan arkkiherttua) |
| Äiti | Baijerin Maria Anna |
Konstantia Itävaltalainen, Constanz Renate Habsburg (24. joulukuuta 1588 Graz, Itävallan arkkiherttuakunta – 10. heinäkuuta 1631 Varsova, Puola-Liettua) oli Puola-Liettuan kuningatar avioliittonsa kautta kuningas Sigismund III Vaasan kanssa.[1]
Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantian isä oli Sisä-Itävallan arkkiherttua Kaarle II (1540–1590), joka oli keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503–1547) nuorin poika. Hänen äitinsä, joka oli myös hänen isänsä sisarentytär, oli Baijerin prinsessa Maria Anna (1551–1608), joka oli Itävallan arkkiherttutar Annan (1528 –1590) ja Baijerin herttua Albrekt V:n (1528–1579) tytär. Konstantia oli Sigismundin edellisen vaimon Anna Itävaltalaisen nuorempi sisar.[2]
Hän oli keisari Ferdinand II:n sisar ja hänellä oli 14 sisarusta, joista kolme kuoli jo pieninä. Arkkiherttuatar Margareeta Itävaltalainen (1584–1611) avioitui Espanjan kuningas Filip III:n kanssa 18. huhtikuuta 1599. Kaksi veljistä ryhtyi kirkon palvelukseen: Leopold V (1586–1632) oli Passaun ruhtinaspiispa ja Kaarle (1590–1624) oli Wrocławin ruhtinaspiispa. Arkkiherttuatar Maria Christina (1574–1621) avioitui vuonna 1595 voivodi Sigismund Bathoryn, Transilvanian ruhtinaan kanssa; Maria Christina hallitsi ruhtinaskuntaa vuosina 1597–1598, he erosivat vuonna 1599. Arkkiherttuatar Maria Magdalena (1589–1631) avioitui vuonna 1608 Cosimo II de' Medicin, Toscanan suurherttuan kanssa.[3]
Avioliitto ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantia Itävaltalainen avioitui 11. joulukuuta 1605 Puolan kuninkaan ja Liettuan suurherttua Sigismund III Vaasan kanssa, joka oli hänen vanhemman sisarensa Anna Itävaltalaisen leski.
Konstantialla ja Sigismundilla oli seitsemän lasta, joista kaksi kuoli jo pieninä lapsina:
- Juhana Kasimir (25. joulukuuta 1607 – 14. tammikuuta 1608), kuoli alle kuukauden ikäisenä
- Juhana Kasimir (22. maaliskuuta 1609 – 16. joulukuuta 1672), hallitsi vuosina 1648–1668 kuningas Juhana II Kasimirina
- Juhana Albert (25. kesäkuuta 1612 – 29. joulukuuta 1634), kardinaali, Warmian ja Krakówan ruhtinaspiispa, kuoli 22-vuotiaana todennäköisesti isorokkoon
- Karl Ferdinand (13. lokakuuta 1613 – 9. toukokuuta 1655), Wrocławin piispa 1625, Płockin piispa 1640 ja Opolen herttua 1648-1655
- Aleksander Karl (4. marraskuuta 1614 – 19. marraskuuta 1634), kuoli 20-vuotiaana isorokkoon
- Anna Konstantia (26. tammikuuta 1616 – 24. toukokuuta 1616), kuoli nelikuisena
- Anna Katariina Konstantia (7. elokuuta 1619 – 8. lokakuuta 1651), avioitui Neuburgin vaaliruhtinas Filip Vilhelmin (1615–1690) kanssa, heillä ei ollut lapsia. [1]
Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantia Itävaltalainen kuoli 42-vuotiaana infarktiin Varsovassa 10. heinäkuuta 1631.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Constance Of Styria (1588–1631) Women in World History: A Biographical Encyclopedia.. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 10.1.2024.
| ||||||||||||||||||
