Jens Harald Bratlie
Jens Harald Bratlie (s. 22. marraskuuta 1948 Oslo) on norjalainen pianisti.[1]
Bratlie aloitti viisivuotiaana pianotunnit Ester Skogsrudin johdolla. 8–16-vuotiaana hän sai opetusta Hans Solumilta. Bratlie teki debyyttinsä Oslossa vuonna 1965. Vuosina 1966–1968 hän sai Pariisin konservatoriossa opetusta Vlado Perlemuterilta.[1] Vuonna 1967 hän voitti Pariisin konservatorion ensipalkinnon. Bratlien opettajiin kuuluivat myös Robert Riefling ja lyhyesti Lontoossa Ilona Kabos[1].[2] Vuonna 1971 Bratlie suoritti Oslon yliopistossa opintokokonaisuuden musiikissa ja ranskan kielessä. Ensimmäiset kansainväliset soolokonserttinsa hän piti Tukholmassa ja Kööpenhaminassa vuonna 1969. Bratlie aloitti vuonna 1974 soittamisen Oslo Trion jäsenenä yhdessä Stig Nilssonin ja Aage Kvalbeinin kanssa. Hän teki kansainvälisiä kiertueita muun muassa vuonna 1972 Neuvostoliitossa ja 1970–1980-luvuilla useaan otteeseen Yhdysvalloissa.[1]
Bratlie on keskittynyt pitkälti norjalaiseen ohjelmistoon Edvard Griegistä Trygve Madseniin. Hänen muuhun ohjelmistoonsa on kuulunut teoksia muiden muassa Franz Schubertilta, Frédéric Chopinilta, Franz Lisztiltä ja Olivier Messiaenilta.[1] Bratlie opetti Norjan valtiollisessa musiikkikorkeakoulussa vuosina 1973–2018 ja toimi sen rehtorina vuosina 1999–2002.[2] Professorin arvon hän sai vuonna 1994.[1] Bratlie on pitänyt mestarikursseja Skandinaviassa, Ranskassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa.[2] Hänen oppilaidensa joukossa ovat olleet Håvard Gimse ja Tor Espen Aspaas.[1]
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pariisin konservatorion ensipalkinto, 1967[2]
- Riefling-palkinto, 1969[1]
- Griegprisen, 1972[1]
- Kritikerprisen, 1973/1974[1]
- Spellemannprisen, 1979 (Oslo Trion kanssa)[1]
- Spellemannprisen, 1986 (Arve Tellefsenin, Eva Knardahlin ja Aage Kvalbeinin kanssa)[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
