Jamalin piiri
Jamalin piiri (ven. Ямальский райо́н, Jamalski raion) on kuntatason hallinnollinen alue Jamalin niemimaalla, Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan pohjoisosissa Pohjois-Venäjällä. Piirin pinta-ala (117 410 km2) on suuri, mikä vastaa runsasta kolmasosaa koko Suomen alueesta. Kuntakeskuksena toimii Jar-Salein kylä piirin eteläosissa Obinlahden rannalla.[1]
Kunnallispiiri rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Karanmereen, idässä ja etelässä Obinlahteen, lounaassa Priuralskin piiriin. Piiriin kuuluu myös muutamia Karanmeren ja Obinlahden saaria. Saarista suurin on Jamalin niemimaan pohjoispuolella sijaitseva Belyi.[1][2]
Piirin kunnat ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.png)
Jamalin piirin pysyvien asukkaiden määrä oli vuoteen 2010 saakka kasvanut melko maltillisesti, erityisesti kun tilannetta verrataan autonomisen piirikunnan keskiosien aiemmin tuotantoon otettujen kaasukenttien alueisiin. Vuonna 1959 Jamalin piirissä asui 8 245,[3] vuonna 1970 9 727, vuonna 1979 12 641, vuonna 1989 15 029 ja vuonna 2002 kaikkiaan 14 918 henkeä.[3][4][5][6][7]
Piirin yhteenlaskettu asukasluku oli 2010 väestönlaskennan mukaan 16 310 henkeä. Jamalin piiri jakautuu paikallishallinnossa kuuteen maalaiskuntaan. Asukkaista 46 henkeä kirjattiin maalaiskylien (kuntien) ulkopuolella asuviksi (tällaisia voivat olla esimerkiksi porojensa mukana paikasta toiseen muuttavat taloudet). Maalaiskunnat ovat vuoden 2010 asukaslukuineen:[8]
- Mys-Kamennyin maalaiskunta ('Kamennyiniemen' maalaiskunta), 1 716 asukasta,
- Novyi Portin (kylän) maalaiskunta, 1 780 as.,
- Panajevskin (kylän) maalaiskunta, 2 265 as.,
- Sjojahan (kylän) maalaiskunta 2 605 as.,
- Salemalin (kylän) maalaiskunta 970 as. ja
- Jar-Salen maalaiskunta, 6 928 asukasta, joista Jamalin piirin keskuksena toimivassa Jar-Salen kylässä (taajamassa) 6 486 asukasta.
Jamalin piirissä sijaitsee lisäksi muun muassa Gazpromin syrjäinen, mutta merkitykseltään kasvava, arktinen Bovanenkovon tuotantotaajama, joissa työskentelee useita tuhansia ihmisiä. Tuotantotaajaman asukkaat ovat merityön tapaan töissä kausittain ja tyypillisesti kirjoilla muualla, eikä heitä siksi näy asukastilastoissa.
Petrokemian tuotannon laajeneminen tälle arktiselle alueelle paitsi lisää väestöä, myös muuttaa kansallisuusjakaumaa. Vielä 1989 väestönlaskennassa piirin suurin väestöryhmä oli yhä alkuperäisasukkaisiin kuuluvat nenetsit.lähde?
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudulla on lukuisia maakaasu-, öljy- ja kaasukondensaattikenttiä, joista tunnetuimpiin kuuluu 2010-luvun alkupuolella avattu ja tuotantoon otettu Bovanenkovo, josta alkunsa saava 1 100 kilometrin maakaasun siirtoputkisto liittyy aiempaan kaasuputkiverkkoon Komin tasavallassa.[9][10] 2010-luvun puolivälissä tuotantoon otettiin Novyi Portin (Novoportovskojen) öljy- ja kaasukenttä, josta öljyä kuljetetaan putkitse ensin 105 kilometriä pohjoiseen Mys-Kamennyin (Kamennyiniemi) kylän seudulle ja sieltä 10,5 kilometriä merellä arktiseen meriöljyterminaaliin.[11][12][13] Jamalin piiri on kasvamassa erittäin merkittäväksi petrokemian raaka-aineiden tuotantoalueeksi; alueen luonnonrikkauksien tutkimus- ja tuotanto-oikeudet kuuluvat pääsääntöisesti Gazpromille, jonka Jamalin megaprojektin keskeinen osa on juuri Jamalin niemimaan ja sitä ympäröivän matalan merialueen tuotannon kehittäminen.[9][10]
Liikenneyhteyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaasu- ja öljykenttien etsiminen ja käyttöönotto on edesauttanut liikenneyhteyksein kehittymistä. Arktiset olot tuovat kuitenkin haasteita liikenneväylien kunnossapidolle. Suurin osan piirin alueesta on taigaa tai subarktista tai arktista tundraa ilman valmiita tieyhteyksiä.[2] Karameri on jäässä suurimman osan vuodesta.
- maantie- ja rautatieyhteydet[1][14][2]
- lentokentät mm. Bovanenkovo[2], Sabettan lentoasema
- satamat mm. Novyi Port[1][2], Sabetta (Sjojaha)
-
Mys-Kamennyi (Kamennyiniemi): Öljy- ja kaasuteollisuuden putkistoja ja rakennuksia. -
Nosturialus asentamassa keltaista, jäävahvistettua öljyterminaalia Obinlahdella Kamennyiniemen ulkopuolella. Terminaalia käytetään muun muassa Novyi Portin öljykentän tuotannon vientiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Схема развития объектов транспорта, путей сообщения, информатики и связи регионального значения Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan aiempi virallinen sivusto, adm.yanao.ru. Viitattu 8.5.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 8.5.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Yamal Megaproject Gazprom, gazprom.com. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 8.5.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Yamal Megaproject Gazprom, gazprom.com. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 8.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Gazprom prepares new Arctic terminal 5.10.2015. barentsobserver.com. Viitattu 3.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Novoportovskoye Gazprom Neft, gazprom-neft.com. Arkistoitu 1.9.2016. Viitattu 3.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Neftegazovyi kompleks Jamalin nenetsien autonominen piirikunta, янао.рф. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 3.9.2016. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jamalin piirin sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (mo-yamal.ru)
- Jamalski raion - lyhyesti (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (yamal.ru)
- GeoPortal - Karta (zoomattava, sisältöä valittavissa) (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (map.yanao.ru)
- Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Potštovnyje indeksy - Jamalski raion (venäjäksi)
- Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Telefonnyje kody[vanhentunut linkki] (venäjäksi)
- Gazprom Neftin kuvia Mys-Kamennyin kylän seudulla olevasta arktisesta meriöljyterminaalista ja rannan petrokemiallisen teollisuuden rakenteista, jotka palvelevat Novoportovskojen (Novyi Portin seudun) öljy- ja kaasukentän vientiä (5/2016) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (gazprom-neft.com)
Gubkinski • Jamal • Krasnoselkup • Labytnangi • Muravlenko • Nadym • Nojabrsk • Novyi Urengoi • Priuralsk • Pur • Salehard • Šuryškary • Taz