Krasnoselkupin piiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Krasnoselkupin piiri (ven. Красносельку́пский (муниципальный) райо́н, Krasnoselkupski (munitspalnyi) raion) on paikallinen itsehallintoalue Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.[1][2]

Piirin vaakuna

Piiri sijaitsee Jamalin Nenetsian kaakkoisosassa. Sen läpi virtaa Tazjoki. Piirin kaakkoisosassa Tazin yläjuoksulla sijaitsee Ylä-Tazin luonnonpuisto, jonka laajuus on 6 313 neliökilometriä.[1][3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1944 perustetun piirin pinta-ala on 106 270 neliökilometriä.lähde? Tämä liikenteellisesti syrjäinen kunnallispiiri oli asukasluvultaan Jamalin Nenetsian pienin; piirissä asui yhteensä 6 204 henkeä (vuonna 2010). Piiri jakautuu hallinnollisesti kolmeen maalaiskuntaan. Hallinnollinen keskus on Krasnoselkupin kylä, jonka maalaiskunnassa asui 3 874 henkeä. Tolkan maalaiskunnassa asukkaita oli 1 996 ja Rattan kylän maalaiskunnassa 234.[2] Muita asuttuja paikkoja ovat Kikijaki ja Sidorovsk.

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 54,5 % oli venäläisiä, 14,6 % selkuppeja, 12,2 % ukrainalaisia, 4,2 % tataareja, 2,4 % nenetsejä, 2,5 % valkovenäläisiä ja 0,6 % hanteja.lähde?

Seudun kantaväestöä ovat selkupit. Vuosina 1601–1607 venäläiset kasakat rakensivat nykyisen Sidorovskin kylän lähelle Mangazejan kaupungin, joka jäi autioksi vuonna 1662.lähde?

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, metsästys ja kalastus. Piirissä tuotetaan myös sahatavaraa.lähde? Erityisesti piirin länsiosissa on huomattavat öljy- ja maakaasuvarat ja osa kentistä on tuotantokäytössä.[4]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet ovat vaatimattomat; kunnollisia ympärivuotisia teitä ei piirin kylien välillä ole. Tieyhteys on kuitenkin olemassa Gubkinskista joillekin alueen länsiosan tuotantokäyttöön otetuista maakaasu- tai öljykentistä (esimerkiksi Gubkinski- Vojenta - Vahtovy). Piirikunnan liikennesuunnitelmien mukaan talvikaudella Urengoista kulkee itään talvitie Krasnoselkupiin saakka. Tolkasta on helikopteri- ja lentokoneyhteys Krasnoselkupiin, josta puolestaan on lentoyhteys Tjumeniin sekä helikopteriyhteys Tarko-Saleen Tjumenin ja Novyi Urengoin välisen rautatien varrelle. [1][4]

Kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnoselkupissa on kotiseutumuseo.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  3. Verhne-Tazovski zapovednik Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  4. a b Схема развития объектов транспорта, путей сообщения, информатики и связи регионального значения Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan aiempi virallinen sivusto, adm.yanao.ru. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  5. Krasnoselkupsky Museum finugor.ru. Viitattu 15.5.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]