Jaakko Vuorela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jaakko Jalmari Vuorela (2. tammikuuta 1910 Kälviä30. tammikuuta 1940 Ruokolahti) oli suomalainen taistelulentäjä, joka menehtyi talvisodassa.

Vuorelan vanhemmat olivat kirkkoherra Jalmari Vuorela ja Edla Jussila. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1930 ja ryhtyi sotilasuralle. Asevelvollisuutensa Vuorela suoritti 1930-1931, kävi kadettikoulun 1930-1931 ja ylennettiin luutnantiksi 1935. Ohjaaja-tähtääjäkurssin hän suoritti 1932-1933, luutnanttikurssin 1937 ja kapteenikurssin 1939. MeLE:ssä Vuorela palveli vuodesta 1933.

Talvisodassa Vuorela toimi hävittäjälentäjänä Lentolaivue 24:ssa, osallistuen ilmataisteluihin Viipurin läheisyydessä ja Kannaksella. Hänen nimissään olivat laivueen kaksi ensimmäistä voittoa sodassa, 1. joulukuuta 1939 kello 12.05 (Perojoki) ja kello 12.20 (Vammeljärvi), molemmat Fokker D.XXI-koneella alas ammuttuja venäläisiä Tupolev SB-2-pommikoneita. Tammikuun 30. päivänä 1940 Vuorela törmäsi Ruokolahden Kietävän kylässä kovassa sumussa laskeutuessaan puiden latvoihin, kone tuhoutui ja Vuorela sai surmansa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 629-630. WSOY, 1949.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.