Jaakko Oksanen
| Jaakko Oksanen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. toukokuuta 1948 Längelmäki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1971–2008 |
| Komentajuudet |
Lapin sotilaslääni Helsingin sotilaslääni Etelä-Suomen sotilaslääni YK:n sotilastarkkailijaosaston UNTSOn komentaja (kesä-syyskuu 1995) |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Kunniamerkit |
SVR K Sotilasansiomitali |
| Ylennykset |
eversti 1999 prikaatikenraali 2002 kenraalimajuri 2006 |
Jaakko Taneli Oksanen (s. 17. toukokuuta 1948 Längelmäki) on suomalainen kenraalimajuri evp.[1][2] Hän työskentelee suomalaisessa konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativessa (CMI).[3]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oksanen syntyi autonkuljettaja Niilo Oksasen ja Terttu Heinon perheeseen. Hän avioitui 1974 terveydenhoitaja Riitta-Leena Suikin kanssa. Heillä on kolme lasta.[2]
Oksanen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1969, Kadettikoulusta vuonna 1974 ja suoritti Sotakorkeakoulun vuonna 1985. Tämän jälkeen hän toimi lukuisissa eri sotilastehtävissä, joista merkittävimpänä komentajuudet Lapin, Helsingin ja Etelä-Suomen sotilaslääneissä.[1] Hän kävi sotilasuransa aikana poikkeuksellisen usein ulkomaankomennuksilla YK:n operaatioissa.[3]
Oksanen aloitti Crisis Management Initiativessa työskentelyn jo sotilasuransa ohella. Elokuussa 2003 hän oli ensimmäistä kertaa mukana CMI:n operaatiossa, kun YK:n paikallinen päämaja pommitettiin Bagdadissa, Irakissa. Myöhemmin Oksanen oli keskeinen tekijä Acehin konfliktin rauhanneuvotteluissa ja toteutuman seurannassa Indonesiassa vuosina 2004-2012.[4] [5][3]
Jäätyään eläkkeelle Puolustusvoimien palveluksesta Oksanen siirtyi Elisan turvallisuushankkeiden johtajaksi vuonna 2008.[2] Sen työn ohella hän aloitti työn Ulkoministeriössä vuonna 2012, vastuualueenaan niin kutsutun salaviestijärjestelmän käyttöönotto. Oksasen ja Kalevi Halosen palkkauksista aloitettiin myöhemmin esitutkinta virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syytteitä ei lopulta nostettu eikä Oksasta tai Halosta missään vaiheessa epäilty rikoksesta.[6]
Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oksasen sotilasuralla on ollut sekä kotimaisia että kansainvälisiä tehtäviä:[2]
- Opetusupseeri, Savon Prikaati, Mikkeli 1974–1979
- UNTSO:n sotilastarkkailija Lähi-idässä 1982–1983, esikuntapäällikkö 1995–1997 ja komentajuus kesällä 1995
- Tampereen sotilaspiirin toimistoupseeri 1985–1987
- Pääesikunnan toimistoesiupseeri 1987–1990, vanhempi osastoesiupseeri 1991–1995, apulaisosastopäällikkö 1997–1998 ja osastopäällikkö 1999–2002
- UNDOFin pataljoonaupseeri Golanilla 1990–1991
- Lapin sotilasläänin komentaja, Rovaniemi 2003–2005
- Acehin rauhansopimuksen valvontaoperaation apulaisjohtaja 2005–2006
- Helsingin sotilasläänin komentaja 2007–2008
- Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja 2008
Kenraalimajuriksi Oksanen ylennettiin vuonna 2006.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Curriculum Vitae: Jaakko Taneli Oksanen (Arkistoitu 3.4.2008) Puolustusvoimat. 9.8.2007. Arkistoitu 3.4.2008. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 700. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ a b c Helaniemi, Rasmus: Rauhaa rakentamassa Lähi-idästä Kaakkois-Aasiaan Ruotuväki. 14.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Salminen, Juho: Terveisiä Suomesta Suomen Kuvalehti. 19.7.2007. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Mykkänen, Pekka: Kenraali Jaakko Oksanen pohjustaa Acehin mahdollista tarkkailutyötä (tilaajille) Helsingin Sanomat. 17.7.2005. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Niemi, Marko: Sotkuinen salaviestihanke: käsikirjoitus Yle MOT. 30.11.2015. Viitattu 17.4.2019.