Järjestelmäkamera
Wikipedia
Järjestelmäkamera (puhekielessä järkkäri) on kamera, jossa runkoon ei kuulu kiinteätä objektiivia, vaan se on vaihdettavissa kuvaustarpeiden mukaan. Objektiivin vaihtomahdollisuus ei vielä tee kamerasta järjestelmäkameraa. Järjestelmäkamera voi olla harraste-, puoliammattilais- tai ammattilaiskäyttöön tarkoitettu. Ammattilaisjärjestelmissä on panostettu parempaan optiikkaan, kestävyyteen ja kuvausolosuhteiden monipuolisempaan säätömahdollisuuteen käsin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kameratyyppejä
Järjestelmäkamerat jaetaan kolmeen tyyppiin:
- Peiliheijastuskamerassa objektiivin läpi tullut valo heijastetaan tähyslasille, jolloin kuvaaja voi nähdä suunnilleen saman kuvan kuin filmille tulisi. Peiliheijastuskamera voi olla yksisilmäinen (SLR, Single Lens Reflex) tai kaksisilmäinen (TLR, Twin Lens Reflex). Edellisessä on liikkuva peili, joka nousee pois filmin edestä kuvanottohetkellä. Kaksisilmäisessä kamerassa ylempi linssi piirtää peilin kautta kuvan etsimen tähyslasille ja alempi linssi filmille.
Useimmat järjestelmäkamerat ovat peiliheijastuskameroita (ja päinvastoin). Kuitenkin muitakin tyyppejä on ja usein englanninkielistä termiä "SLR" käytetään virheellisesti tarkoittamaan järjestelmäkameraa.
- Mittaetsinkamerassa on optinen etsin, jossa näkyy kuvaan tuleva alue. Kamerassa on optinen ja mekaaninen järjestelmä, joka välittää etsimeen tiedon objektiivin tarkennuksesta kaksoiskuvan avulla. Kaksoiskuvan avulla saadaan tarkennus haluttuun kohtaan kohdistamalla kuvat päällekkäin.
- Ison koon kamerassa tarkennus tapahtuu useimmiten filmin paikalle asetetun tähyslasin avulla. Kuvan ottohetkellä tähyslasin paikalle asetetaan filmikasetti. Suljin on yleensä sisäänrakennettu linssiin ja itse kamera on periaatteessa pelkkä laatikko, jossa palkeen pituuden avulla säädetään tarkennusta.
[muokkaa] Objektiivit
Objektiivi on linssi tai linssijärjestelmä, jonka avulla kameroissa kuva muodostetaan valoherkälle kennolle tai filmille.
[muokkaa] Objektiivin kiinnitys
Yleensä objektiivi on kiinnitetty kierteillä tai bajonetilla, joka on käytössä edellistä nopeampi.
Jokaisella kameramerkillä voi olla oma standardinsa objektiivinkiinnitystä varten, mutta kameranvalmistajat voivat käyttää samaa standardia myös muiden kanssa.
Myös muut osat kuin objektiivi ovat usein vaihdettavia. Tällaisia ovat mm. etsin, tähyslasi, takakansi tai filmikasetti (filmiperä). Etsin voi olla prisman avulla kuvan oikein päin kääntävä tai yksinkertaisesti kuilumallinen, jolloin kuvaa katsotaan suoraa tähyslasilta. Tähyslasi on hiottu lasilevy, jolle kuvattava kohde projisoidaan tarkennusta ja sommittelua varten. Takakantta tai filmikasettia vaihtamalla voidaan filmi vaihtaa kuvien välillä. On myös järjestelmäkameroita, joihin voidaan filmin tilalle vaihtaa digitaalinen kuvakenno. Järjestelmäkameroille on saatavilla laaja lisälaitevalikoima, johon kuuluu muun muassa erilaisia objektiiveja, paljelaitteita ja loitonnusrenkaita lähikuvausta varten, suodattimia ja salamalaitteita. Näin kameraa voidaan käyttää laajemmin erilaisiin kuvaustarpeisiin.
[muokkaa] Digitaalijärjestelmäkamerat
Nykyisin suurin osa myytävistä järjestelmäkameroista on digitaalisia, jolloin kuvaaminen ei kuluta filmiä. Kuvat saadaan esikatseltua suoraan kameran ruudulta. Vaikka sisältö on muutettu digitaaliseksi, on digitaalisen järjestelmäkameran päämäärä edelleen saada mahdollisimman laadukkaita kuvia.
Digitaaliaikakausi on tuonut järjestelmäkamerat lähemmäs kuluttajia ja nykyisin tehokkaan ja hyvälaatuisen järjestelmäkameran saa alle tuhannella eurolla. Yhä useampi ostaa itselleen järjestelmäkameran ilman, että haaveilee ammattimaisesta valokuvauksesta.
Järjestelmäkameroita on harrastajillekin esimerkiksi Canonin 450D ja 40D -mallit, Nikonin D40 ja D60 -mallit sekä Sonyn a200, a300 ja a350 -mallit.
