Jänönvihma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jänönvihma
Cytisus scoparius 0001.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Vihmat Cytisus
Laji: scoparius
Kaksiosainen nimi
Cytisus scoparius
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jänönvihma Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jänönvihma Commonsissa

Jänönvihma (Cytisus scoparius) eli jänönpapu on monivuotinen, kesävihanta ja yksikotinen pensas, joka kuuluu vihmojen sukuun ja hernekasvien heimoon.[1][2] Se on kotoisin Euroopasta mutta on levinnyt ihmisen avustamana myös muualle maailmaan.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänönvihman kukat ovat perhomaiset kuten useimmilla muilla hernekasveilla.

Jänönvihma on pysty tai koheneva, runsashaarainen ja piikitön pensas, jonka korkeus on tavallisesti 60–100 senttimetriä ja enimmillään 2 metriä.[1][3] Sillä on kalju, viisisärmäinen haararanka, johon on kiinnittynyt kierteisesti kolmilehdykkäisiä lehtiä. Nuorilla yksilöillä on karvainen haararanka ja ehyet lehtilavat. Yksittäinen lehdykkä on vihreä, 6–20 millimetriä pitkä, soikeanpitkulainen tai vastapuikea ja kalju tai myötäkarvainen.[1]

Jänönvihmalla on kaksineuvoiset, vastakohtaiset kukat, jotka puhkeavat lehtihankoihin yksittäin tai pareittain huhti–kesäkuussa.[1][3] Niissä on keltainen teriö, 5 millimetrin pituinen kalju verhiö, 10 millimetrin pituinen perä ja 10–14 millimetrin pituinen purje. Muiden hernekasvien tapaan sen hedelmät ovat palkoja.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänönvihman luontainen levinneisyysalue Euroopassa ulottuu pohjoisessa Britteinsaarille ja Skandinavian eteläosiin, idässä Puolaan ja Romaniaan ja etelässä Iberian niemimaalle.[1][2] Se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, missä se luokitellaan nykyään haitalliseksi vieraslajiksi.[2] Suomessa sitä kasvatetaan joskus koristepensaana aivan eteläisimmällä rannikolla ja Ahvenanmaalla.[1][3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkohedelmiä kantava pensas.

Jänönvihma menestyy lauhkealla ja osin myös subtrooppisella vyöhykkeellä, lievästi mantereisissa olosuhteissa.[1] Se kasvaa yleensä hiekkaisella maaperällä ja aurinkoisilla paikoilla.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, s. 282. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  2. a b c d e Scotch Broom – Cytisus scoparius Exotic, Invasive and Problem Plants. The Wild Classroom. Viitattu 28.2.2011. (englanniksi)
  3. a b c d Blamey, Marjorie: Luonnonkukat väreittäin, s. 180. Suom. Kalliola, Iiris. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1998. ISBN 951-1-15196-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]