Ivar Hast
Ivar Rudolf Hast (10. kesäkuuta 1894 Helsinki – 26. huhtikuuta 1973)[1] oli suomalainen upseeri. Hän kuului niin sanottuihin tsaarinupseereihin, jotka olivat saaneet koulutuksensa ja palvelleet Venäjän keisarillisessa armeijassa.[2]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Hast palveli itärintamalla aliluutnanttina 322. Soligalitšin rykmentissä. Suomen sisällissodassa hän oli Länsi-Uudenmaan suojeluskuntalaisista kootun Sigurdskårenin alipäällikkönä.[2] Hast osallistui Kirkkonummen taisteluihin komppanianpäällikkönä ja johti osastoa, jonka tarkoituksena oli ottaa haltuun Mäkiluodon linnakesaari. Hast jäi kuitenkin Mäkiluodolla 27. helmikuuta venäläisten vangiksi ja vietti sen jälkeen puolitoista kuukautta punaisten vankina Helsingissä yhdessä antautuneiden Sigurdskårenin jäsenten kanssa.[2][3]
Hast vapautui 13. huhtikuuta saksalaisten vallattua Helsingin ja liittyi sen jälkeen Länsi-Uudenmaan pataljoonaan. Huhti–toukokuun aikana Hastin, Edvard Wardin ja Ivar Ståhlen johtama pataljoona teloitti Uudenmaan läänin alueella ja Kanta-Hämeessä ainakin 200 punaista. Tunnetuimpia olivat Vihdin teloitukset, Västankvarnin teloitukset Inkoossa ja Perttulan teloitukset Nurmijärvellä.[4]
Hast työskenteli myöhemmin Helsingin liikennelaitoksen valvojana. Hän palveli uudelleen Suomen armeijassa luutnanttina talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939–1942.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ivar Hastin kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.5.1973, HS Aikakone. Viitattu 13.3.2018.
- ↑ a b c d Harjula, Mirko: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956, s. 271–272, 417, 429–430, 461, 492, 472. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3.
- ↑ Tuomas Hoppu: Historian unohtamat: Suomalaiset vapaaehtoiset Venäjän armeijassa 1. maailmansodassa 1914–1918, s. 273, 287, 292. Bibliotheca Historica 100. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005.
- ↑ Korjus, Olli: Kuusi kuolemaantuomittua. Helsinki: Atena, 2014. ISBN 978-952-30002-4-7.