Itävallan sloveenit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itävallan sloveenit
Merkittävät asuinalueet
Flag of Carinthia (state).svg Kärnten 12 554
Flag of Styria (state).svg Steiermark 2 192
Kielet saksa, sloveeni

Itävallan sloveenit ovat Itävallassa asuvia sloveeneja. Historiallisia sloveenivähemmistöjä asuu Kärntenin ja Steiermarkin osavaltioiden alueella. Kärntenissä asui vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 12 554 ja Steiermarkissa 2 192 sloveenia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sloveenien kulttuuriseuran jäseniä Klagenfurtissa vuonna 1905.

600-luvulla nykyisen Itävallan alueelle perustettiin sloveenien toimesta Karantanian valtio, joka suurimmillaan käsitti muun muassa Salzburgin, Tirolin ja Kärntenin. Sloveenien asuma-alueet alkoivat kuitenkin työntä kohti etelää saksalaisten tieltä ja uskonpuhdistuksen aikoihin sloveenien asuma-alueen pohjoisraja oli Kärntenin keskiosissa. Kun Jugoslavian kuningaskunta perustettiin vuonna 1918 se miehitti jonkin aikaa Kärntenin eteläosia. Vuonna 1920 alueen omistuksesta järjestettiin kansanäänestys, jossa 59 % paikallisista äänesti Itävaltaan kuulumisen puolesta. Itävaltaan liittämisen jälkeen sloveeneja yritettiin saksalaistaa ja toiminta kiihtyi etenkin Anschlussin jälkeen. Kärntenistä tulikin Itävallan ainut alue, jossa Natsi-Saksan miehitystä vastustettiin merkittävissä määrin. Toisen maailmansodan jälkeen Jugoslavialla oli vaatimuksia Kärntenin suhteen, mutta asia ratkaistiin Itävallan ja Jugoslavian väkisellä sopimuksella vuonna 1955. Sopimuksessa sloveenivähemmistölle taattiin enemmän oikeuksia ja muun muassa sloveenin kielisen peruskoulutuksen järjestäminen on sittemmin herättänyt vastustusta saksalaisissa nationalisteissa. Vuonna 1973 moneen paikkaan tehtiin kaksikielisiä tienviittoja, mutta nationalistiset mielenosoittajat tuhosivat ne 123 kylässä.[1]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sloveenien määrä alueittain Kärntenissä.

Sloveenit ovat tunnustettu vähemmistö Kärntenissä, mutta eivät Steiermarkissa. Itävallassa on muutamia kaksikielisiä päiväkoteja ja kouluja. Sloveeninkielinen koulutus herättää edelleen vastustusta Kärntenin hallinnossa. Vuosina 2001 ja 2006 Kärntenin kuvernööri Jörg Haider kieltäytyi noudattamasta perustuslakituomioistuimen määräystä käyttää kaksikielisiä tienviittoja alueilla, joilla sloveenit muodostavat yli 10 % väestöstä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Slovenens of Carinthia and Styria Minority Rights Group International. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)