Iranilainen keittiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ash-e anar, iranilainen granaattiomenakeitto.

Iranilainen keittiö tunnetaan erityisesti maitotaloustuotteistaan sekä hapanta ja makeaa yhdistelevistä ruokalajeistaan. Jogurtti tuli muualla maailmassa tunnetuksi Iranin kautta, ja myös jäätelön ja halvan on arveltu olevan iranilaista alkuperää. Iranin ruokakulttuuri on saanut maan sijainnin vuoksi runsaasti vaikutteita etenkin idästä kuten Keski-Aasiasta, Intiasta ja Kiinasta.[1]

Iranin tavallisimpia maitotuotteita ovat tuore jogurtti, tuorejuusto, vedellä laimennettu jogurttijuoma abdogh sekä kuivattu jogurtti kashk. Keitot ovat Iranissa suosittuja. Peruskeitto ash on sakeaa ja ruokaisaa, ja sitä tehdään palkokasveista ja yrteistä tai linsseistä. Vanhimpia iranilaisia keittoja on etenkin aamiaisena suosittu gipa, johon käytetään lampaan pää, mahalaukku ja sorkat. Nuudelikeittoa (ashe reshta) syödään joissain uskonnollisissa yhteyksissä sekä uuden vuoden alkaessa: siinä on nuudelien lisäksi papuja, kuivattua jogurttia ja mausteita.[1]

Iranilaiset syövät lihansa yleensä keitettynä ja tuoreiden tai kuivattujen hedelmien tai pähkinöiden kera. Lihapataa syödään makean riisin, jogurtin, kerman, manteleiden tai pähkinöiden kera. Riisi on muutenkin suosittua ruokaa etenkin Iranin pohjoisosissa, ja sitä tarjoillaan etelässäkin erityisesti vieraille. Suosittu riisiruoka on pilav, johon lisätään vihanneksia, hedelmiä, lintua, lihaa tai pähkinöitä, ja joka nautitaan voisulan ja mausteiden kanssa.[1]

Iranilainen ruoka ei ole erityisen tulista. Perusmausteina käytetään suolaa, pippuria, kurkumaa, tomaattipyreetä, kanelia ja ruusuvettä sekä myös korianteria, persiljaa, tilliä ja sarviapilaa. Granaattiomenan mehua ja siemeniä käytetään paljon ruoanlaitossa. Pohjois-Iranissa syödään paljon kalaa, etenkin isoa merisiikaa. Hapanta makua ruokiin saadaan esimerkiksi sitruunasta, limetistä, jogurtista, etikasta, pomeranssista, sumakista tai hedelmämehuista.[1]

Iranilainen aamiainen koostuu yksinkertaisimmillaan teestä, leivästä ja hedelmistä, mutta myös lampaanpäästä voidaan valmistaa aamiaista. Aterialla ei ole alku-, pää- ja jälkiruokia, vaan kaikki ruoat tarjoillaan yhtä aikaa. Lounaaseen kuuluu yleensä cholav-riisiruokaa sekä pataa tai kastiketta (khoresht), jossa on usein yrttejä ja lihaa sekä vuodenajasta riippuen vihanneksia tai hedelmiä. Papuja ja jogurttia käytetään runsaasti eri ruoissa. Yleinen illallisruoka on munakas kuku.[1]

Juomaksi Iranissa nautitaan yleensä teetä; kahvia juodaan vain hautajaisissa ja vainajien muistojuhlissa. Viiniä Iranissa ei islamin ruokasäännösten johdosta käytetä.[1]

Makeat ruoat, kuten halva, keltainen vanukas shole zard, jäädytetyt hedelmät, serbetit, hedelmäsiirapit, jäätelö ja siirapin kanssa syötävät nuudelit ovat Iranissa suosittuja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Ruokakulttuuri islamin maissa, s. 288–296. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-165-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]