Ingvild Flugstad Østberg

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ingvill Östberg)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ingvild Flugstad Østberg
Østberg vuonna 2019
Østberg vuonna 2019
Henkilötiedot
Syntynyt9. marraskuuta 1990 (ikä 33)
Norja Gjøvik, Norja
Uran tiedot
Pituus 165 cm
Seura Gjøvik Skiklubb
Laji maastohiihtoView and modify data on Wikidata
Maailmancup
Kaudet 2008–
Voitot 17
Palkintokorokkeella 73

Tietolaatikko päivitetty 4. helmikuuta 2023

Mitalit
Maa:  Norja
Naisten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sotši 2014 parisprintti (p)
Kultaa Kultaa Pyeongchang 2018 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 sprintti (v)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Falun 2015 parisprintti (v)
Kultaa Kultaa Planica 2023 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Seefeld 2019 yhdistelmäkilpailu
Hopeaa Hopeaa Seefeld 2019 30 km (v)
Hopeaa Hopeaa Seefeld 2019 4×5 km viesti
Pronssia Pronssia Seefeld 2019 10 km (p)
Pronssia Pronssia Seefeld 2019 parisprintti (p)

Ingvild Flugstad Østberg (s. 9. marraskuuta 1990 Gjøvik, Norja) on norjalainen maastohiihdon olympiavoittaja. Seuratasolla hän edustaa Gjøvik Skiklubbia.

Nuorten arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 nuorten MM-kisoissa Praz de Lys Sommandissa Østberg voitti neljä kultamitalia (viesti, 5 km, 10 km yhdistelmäkilpailu ja sprintti). Edellisvuonna hän oli saavuttanut nuorten MM-kisoista viestikultaa ja hopeaa viidellä kilometrillä. Vuonna 2010 hän sai kultaa 10 kilometrin yhdistelmäkilpailussa ja viestissä sekä hopeaa sprintissä ja viidellä kilometrillä. Hän voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa Otepäässä 2011.

Aikuisten arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan Liberecin MM-kilpailuissa 2009 Østberg saavutti parisprintissä viidennen sijan Astrid Jacobsenin kanssa ja oli 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa 36:s. Val di Fiemmen MM-kisoissa 2013 hän sijoittui perinteisen hiihtotavan sprintissä 17:nneksi. Parisprintissä hän oli neljäs Maiken Caspersen Fallan kanssa. Sotšin olympialaisissa 2014 Østberg saavutti Marit Bjørgenin kanssa kultaa perinteisen parisprintissä ja hopeaa vapaan hiihtotavan sprintissä.

Falunin MM-kilpailuissa 2015 Østberg voitti Maiken Caspersen Fallan kanssa kultaa vapaan hiihtotavan parisprintissä ja oli perinteisen hiihtotavan sprintissä kuudes sekä 30 kilometrin perinteisen kilpailussa kymmenes. Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän oli perinteisen hiihtotavan 10 kilometrillä kahdeksas, yhdistelmäkilpailussa 19:s ja vapaan hiihtotavan sprintissä 22:s. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Østberg voitti kultaa viestissä ja sijoittui 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa neljänneksi, vapaan hiihtotavan 10 kilometrillä seitsemänneksi, 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa 11:nneksi sekä perinteisen hiihtotavan sprintissä 17:nneksi. Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 Østberg voitti hopeaa yhdistelmäkilpailussa, 4×5 kilometrin viestissä ja 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa sekä pronssia 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja perinteisen parispintissä. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän hiihti kolmannen osuuden Norjan kultaa voittaneessa viestijoukkueessa. 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän oli viides, yhdistelmäkilpailussa seitsemäs ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa yhdestoista.

Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmancupin henkilökohtaisissa kilpailuissa Østberg saavutti ensimmäisen voittonsa 14. joulukuuta 2014 käydyssä Davosin vapaan hiihtotavan sprinttikilpailussa. Toisen voittonsa hän otti Otepään perinteisen sprintissä tammikuussa 2015. Hän oli toinen Lahden vapaan sprintissä maaliskuussa 2015 ja Davosin vapaan hiihtotavan 15 kilometrillä joulukuussa 2015. Kolmanneksi hän sijoittui perinteisen hiihtotavan sprintissä Drammenissa maaliskuussa 2013 sekä vapaan hiihtotavan sprinteissä Nové Městossa tammikuussa 2014, Toblachissa helmikuussa 2014 ja Davosissa joulukuussa 2014 ja 2015. Marraskuussa 2015 hän oli kolmas Kuusamon avaustapahtumassa. Toblachissa hän sijoittui toiseksi vapaan hiihtotavan sprintissä ja kolmanneksi 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Helmikuussa 2016 hän oli toinen Drammenin perinteisen sprintissä ja Oslon 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Tukholmassa hän sijoittui toiseksi perinteisen sprintissä ja Falunissa kolmanneksi perinteisen hiihtotavan 5 kilometrillä. Lahdessa hän oli kolmas 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa. Ski Tour Canadalla hän voitti 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun Canmoressa ja sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi.

Østberg sijoittui kaudella 2016–2017 toiseksi Lillehammerin Nordic Opening -tapahtumassa. Davosissa hän voitti 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun ja oli toinen vapaan sprintissä. La Clusaz'ssa hän sijoittui kolmanneksi 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Falunissa hän oli toinen 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Kaudella 2017–2018 hän voitti Davosin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun ja oli Toblachin 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailussa toinen. Kaudella 2018–2019 hän oli kolmas Lillehammerin Nordic opening -tapahtuman kokonaiskilpailussa ja Beitostølenin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa. Davosin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän oli toinen ja maailmancupin finaalitapahtumassa Quebecissä kolmas. Kaudella 2019–2020 hän sijoittui Nové Měston 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailussa kolmanneksi. Oberstdorfissa hän oli 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa toinen. Ruotsissa ja Norjassa käydyn FIS Ski Tourin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Kaudella 2022–2023 hän sijoittui Davosin 20 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa toiseksi.

Tour de Ski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tour de Skillä 2012–2013 Østberg oli toinen sprinttikilpailussa Val Müstairissa. Tour de Skillä 2013–2014 hän oli sprinteissä kolmas Oberhofissa sekä voitti Lenzerheidessa. Tour de Skillä 2015 hän oli Val Müstairin sprintissä kolmas. Tour de Skillä 2016 hän oli Lenzerheidessa kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä, toinen 15 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailussa ja voitti 5 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun. Oberstdorfissa hän oli perinteisen hiihtotavan sprintissä kolmas ja 10 kilometrin yhteislähtökilpailussa toinen. Hän oli Toblachissa kolmas 5 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa ja Val di Fiemmessä toinen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Hän johti kokonaiskilpailua ennen viimeistä etappia 38,7 sekunnin erolla Therese Johaugiin, mutta joutui päästämään Johaugin ohitseen pitkään loppunousuun päättyneellä etapilla sijoittuen kokonaiskilpailussa toiseksi runsaat 2 minuuttia 20 sekuntia Johaugille hävinneenä.[1]

Tour de Skillä 2017 Østberg voitti Val Müstairin viiden kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Hän sijoittui kolmanneksi Oberstdorfin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailussa ollen osuusajoissa nopein. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs. Tour de Skillä 2017–2018 hän voitti Lenzerheiden 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun sekä Oberstdorfin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Tourin kokonaiskilpailussa hän oli toinen. Tour de Skillä 2018–2019 hän voitti Oberstdorfin 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun ja samalla paikkakunnalla käydyn vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun, jonka osuusajoissa hän oli kolmas. Hän voitti lisäksi Val di Fiemmen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun ja oli nopein myös loppunousuun päättyneen viimeisen etapin osuusajoissa. Hän voitti kokonaiskilpailun kahden minuutin ja 42 sekunnin erolla Natalja Neprjajevaan.

Tour de Skillä 2019–2020 Østberg sijoittui Toblachissa 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa toiseksi ja voitti sitä seuranneen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailun. Loppunousuun päättyneessä Val di Fiemmen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa hän oli kolmas. Kiertueen lopputuloksissa hän sijoittui niin ikään kolmanneksi. Hän sijoittui kolmanneksi Toblachin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi.

Viestit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Østberg voitti Maiken Caspersen Fallan kanssa parisprintin Liberecissä tammikuussa 2013 ja Nové Městossa tammikuussa 2014. Toiseksi he sijoittuivat Asiagossa joulukuussa 2013 ja Otepäässä tammikuussa 2015. Norjan viestijoukkueessa hän on voittanut Lillehammerissa joulukuussa 2015, Nové Městossa tammikuussa 2016, La Clusaz'ssa joulukuussa 2016, Ulricehamnissa tammikuussa 2017 ja 2019, Beitostølenissä joulukuussa 2018 sekä Lahdessa 2020, sijoittunut toiseksi Sjusjøenissa marraskuussa 2011 sekä kolmanneksi Nové Městossa helmikuussa 2012 ja La Clusaz'ssa tammikuussa 2013.

Kokonaiscupit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Østberg voitti maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella 2018−2019. Hän sijoittui toiseksi kaudella 2015–2016, kolmanneksi 2016–2017 ja 2017–2018, neljänneksi 2014–2015, viidenneksi 2019–2020 ja kymmenenneksi 2013–2014. Sprintticupissa hän sijoittui toiseksi kausilla 2014–2015 ja 2015–2016, kolmanneksi kaudella 2012–2013, neljänneksi 2013–2014 ja viidenneksi 2016–2017. Normaalimatkojen cupissa hän oli toinen kausilla 2017–2018 ja 2018−2019, kolmas kaudella 2015–2016, neljäs 2016–2017 ja viides 2019–2020.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Østbergin äiti Marthe Flugstad voitti Birkebeinerrennet-hiihdon kolmesti (1989, 1997 ja 2002) ja isoäiti Valborg Østberg kerran (1977).[2]

Østberg seurustelee norjalaisen pikaluistelija Christoffer Fagerli Rukken (s. 1988) kanssa. He tapasivat toisensa Olympiatoppenin järjestämällä leirillä Espanjan Fuerteventurassa toukokuussa 2011 ja muuttivat yhteiseen asuntoon Oslon Holmenkollenille kesällä 2012.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johaug and Sundby Champions of Tour de Ski fis-ski.com. 10.1.2016. Arkistoitu 11.1.2016. Viitattu 11.1.2016. (englanniksi)
  2. Karlsen, Tor Kise: Heldig med arven. Oppland Arbeiderblad 17.1.2009. (norjaksi)
  3. Øversveen, Roger: Jeg er imponert over Ingvild Klikk.no. 24.2.2015. Viitattu 18.1.2016. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]