Iitin kirkko
| Iitin kirkko | |
|---|---|
 Iitin kirkko lounaasta nähtynä. |
|
| Sijainti | Iitti |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Iitin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1693 |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 900 |
 |
|
Iitin kirkko on vuonna 1693 valmistunut puukirkko Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa. Kirkko sijaitsee Iitin kirkonkylässä, seitsemän kilometriä pohjoiseen kuntakeskus Kausalasta.
Iitin seurakunnan ja pitäjän perustamispäivänä pidetään 2. kesäkuuta 1539, jolloin kuningas Kustaa Vaasa vahvisti Hollolan suuren kirkkopitäjän jaon. Sen itäosasta muodostettiin Iitin kirkkopitäjä, joka käsitti nykyisen Iitin lisäksi suurimman osan nykyisestä Kouvolasta (entiset Kouvola, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala). Ensimmäinen puukirkko rakennettiin nykyisen kirkon paikalle 1500-luvun lopulla. Aikana, jolloin vesireitit olivat tärkeitä liikenneväyliä, Kymijoen vesistön ympäröimä kannas oli ihanteellinen ja helposti tavoitettava sijaintipaikka.
Nykyinen Iitin kirkko on järjestyksessä toinen ja valmistunut 1693, rakennusmestarinaan Taavi Juhonpoika. Kirkko on tasavartinen ristikirkko, tyyliä, joka tuolloin oli kirkonrakentajien suosiossa Tukholman Katariinan kirkon valmistumisen jälkeen. Kirkossa on korkea ja teräväharjainen hollantilainen aumakatto. Ulkoseinät maalattiin punaiseksi ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa, ja siitä lähtien "iitinpunaiseksi" kutsuttu syvänpunainen väri on ollut kirkon tunnusmerkki.
Kirkossa oli erikseen "maakansan puoli" ja "vesikansan puoli". Salpausselän harju näet jakoi kirkkopitäjän kahteen osaan: Uudenmaan saviseen maanviljelyalueeseen kuuluvaan eteläosaan ja Järvi-Suomeen kuuluvaan vesistöiseen ja metsäiseen pohjoisosaan. Maakansa saapui kirkolle hevoskyydillä ja vesikansa kirkkoveneillä, molemmat menivät sisälle kirkkoon omista eteisistään ja istuivat eri puolilla kirkkosalia: maakansa eteläsivulla, vesikansa pohjoissivulla. Tätä vanhaa tapaa noudatetaan osin vieläkin, varsinkin perinnejumalanpalvelusten aikaan.
Riihimäki-Pietari-rautatien valmistuttua 1870-luvulla Kausala alkoi kasvaa pitäjän uudeksi keskukseksi ja kirkonkylä menettää merkitystään. 1800–1900-lukujen taitteessa pitäjänkokouksissa suunniteltiin uuden kirkon rakentamista Kausalaan rapistuneen ja syrjään jääneen vanhan kirkon tilalle. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin ja tyydyttiin vanhan kirkon peruskorjaukseen. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1913–1914 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Vuosisatojen aikana vajonnutta kirkkoa nostettiin metrillä ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Kirkko vuorattiin uudelleen sisältä ja ulkoa ja sen ikkunoita suurennettiin, jolloin ennen tummasta ja pimeästä kirkkosalista tuli valoisa ja valkea.
Korjaustöiden jälkeen kirkkoon hankittiin uusi alttaritaulu, Felix Frangin maalaus Ristiinnaulitseminen (1917), sekä alttari-ikkunoihin italialaiset lasimaalaukset. Puuseppä Jacob Nygrénin rakentama komea saarnatuoli on vuodelta 1833, ja jalustaan maalatun tekstin mukaan se on tullut kirkolle lahjoituksena "Herras miehiltä ja talon Isänniltä koko Maakansasta, Wuolenkoskesta ja Kymikunnasta". Nykyiset 25-äänikertaiset urut vuodelta 2001 ovat tyylikopio Zachariassenin rakentamista romanttisista uruista vuodelta 1884.[1] Vaalean kirkkosalin ainoat maalaukset alttaritaulun lisäksi ovat urkulehterin kaiteeseen maalatut Jeesuksen ja apostolien muotokuvat. Seinäkynttelikköjä kannattelevat puiset kädet.
Lasimaalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkossa on 19 ikkunaa ja niissä 63 lasimaalausta yhteispinta-alaltaan 36 neliötä.[2] Huonokuntoiset satavuotiaat italialaiset lasimaalaukset vaativat korjausta, ja seurakunta teki vuonna 2013 päätöksen, että muita korjaustöitä lykätään, jotta maalausten korjaus voidaan rahoittaa. Korjaustöiden kustannusarvio oli 150 000 euroa, ja Ely-keskus lupasi rahoitusta 4 500 euroa. Kirkkohallitus ei myöntänyt rahaa korjaustöihin. Korjaustyö alkoi elokuussa 2013.[2] Lasimaalausten kunnostuksen teki Marjut Kalin-Eloaho vuosina 2013-2015[1].
.JPG)
Vanha alttaritaulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iitin kirkossa oli ennen nykyistä alttaritaulua itseoppineen taidemaalari Carl Peter Elfströmin maalaus vuodelta 1830. Se poistettiin, kun kirkkoa korjattiin 1917 ja haluttiin uusi alttaritaulu. Uuden on maalannut Felix Frang. Vanha maalaus oli pitkään kirkossa sivuseinällä, mutta 1930-luvun lopulla se siirrettiin kellotapuliin ja sieltä 1950-luvun lopulla Iitin kotiseutumuseoon.[3]
Vanha maalaus kunnostettiin Valamossa, ja se tuotiin takaisin kirkkoon[3] sivuseinälle maaliskuussa 2018.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Iitin seurakunta ja kirkko Iitin seurakunta. Viitattu 12.9.2011.
- ↑ a b Iitin seurakunta joutuu kirkon lasimaalausten korjausten maksajaksi, Ylen uutiset, Kulttuuri, viitattu 3.7.2013
- ↑ a b Ruma Jeesus riepoi kirkkoherraa. Yle uutiset 22.4.2014
- ↑ Rumaksi parjattu Jeesus-maalaus palasi kirkkoon 80 vuoden jälkeen: "Ymmärsimme teoksen merkityksen" Yle 19.3.2018
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iitin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Iitin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.