Ida Pappinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ida Pappinen
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1900
Pietari, Venäjä
Kuollut20. huhtikuuta 1965 (65 vuotta)
Savonlinna
Ammatti näyttelijä, laulaja

Ida Emilia Pappinen-Renvik (21. maaliskuuta 1900 Pietari, Venäjä20. huhtikuuta 1965 Savonlinna)[1] oli suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän profiloitui eritoten operettitähtenä.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pappisen vanhemmat olivat vaatturi Adam Pappinen ja Aune Kuisma. Viipurissa lapsuutensa viettänyt Pappinen opiskeli kauppakoulussa ja kävi Viipurin Kirkkomusiikkiopistoa neljä vuotta ja harjoitti lauluopintoja. Taiteellisen uransa Pappinen aloitti Viipurin Suomalaisessa Operetissa 1918. Seuraavalla vuosikymmenellä hän toimi vakinaisena näyttelijänä useilla työväennäyttämöillä, kuten Imatran Teatterissa ja Porin Työväen Teatterissa 1922–1923. Vuonna 1923 Pappinen avioitui Porissa näyttelijä Väinö Renvikin kanssa. 1923–1925 pariskunta vaikutti Savonlinnan Työväen Teatterissa, 1927–1928 Pietarsaaren Työväen Teatterissa, 1928–1929 helsinkiläisellä Koiton Näyttämöllä ja 1929–1930 Haminan Työväen Näyttämöllä. Vuonna 1930 Pappinen perusti oman operettiteatterin, joka järjesti kiertueita muun muassa Aarre Linnalan ja Dagmar Parmaksen kanssa. 1930-luvulla Pappinen vaikutti Kaakkois-Suomessa Sakkolassa. Pariskunta muutti toisen maailmansodan jälkeen Savonlinnaan.[1][2][3][4]

Näyttelijämatrikkelissa Pappista kuvaillaan luonne- ja operettinäyttelijättäreksi. Hänen osiaan olivat muun muassa Pölhö-Kustaa (Tukkijoella), Pirkko (Anna Liisa), Liza (Pygmalion) ja Sylva (Mustalaisruhtinatar).[2]

Pappinen konsertoi sekä Helsingissä että maaseudulla, lisäksi hän työskenteli laulun ja pianonsoiton opettajana.[2] Hän kuoli aivohalvauksen seurauksena vuonna 1965.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin - Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuolleita. Helsingin Sanomat, 22.4.1965, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.5.2020.
  2. a b c d Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 231
  3. Henkilöhakemisto teokseen Väinö Kaasalainen (toim.): Sakkolan historia tenkanen.net. Viitattu 27.5.2020.
  4. Vuoden 1932 jälkeen: Jalmari Kalmin nuorempi veli Mikko Kalmi puolestaan kertoo Rautu.fi. Arkistoitu 17.5.2022. Viitattu 27.5.2020.