Iberiankeisarikotka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iberiankeisarikotka
Iberiankeisarikotka vankeudessa.
Iberiankeisarikotka vankeudessa.
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Aquilinae
Suku: Kotkat Aquila
Laji: adalberti
Kaksiosainen nimi
Aquila adalberti
Brehm, 1861
Levinneisyyskartta
Aquila adalberti distr.PNG
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Iberiankeisarikotka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Iberiankeisarikotka Commonsissa

Iberiankeisarikotka (Aquila adalberti) on hyvin harvinainen haukkalaji. Se muistuttaa paljon keisarikotkaa, joka tosin on hieman suurempi. Aiemmin nämä onkin luettu alalajeiksi. Iberiankeisarikotkaa tavataan Espanjan lounaisosissa ja Portugalissa, mutta yksittäisinä pareina se pesii mahdollisesti myös Marokossa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberiankeisarikotka on 72–85 cm pitkä ja sen siipiväli on 180–210 cm.[2] Se painaa 2 500–3 500 grammaa.[3] Laji muistuttaa ulkonäöltään paljon keisarikotkaa. Vanhalla linnulla siiven etureuna on kuitenkin valkoinen sekä siiven ylä- että alapuolella. Iberiankeisarikotkan valkoiset hartialaikut ovat yleensä suuremmat kuin keisarikotkalla sijaiten edempänä, jolloin ne usein yhdistyvät valkeaan siiven etureunaan. Lisäksi iberiankeisarikotkan siipisulat ovat tummemmat eivätkä niin selvästi poikkijuovaiset, ja pyrstön tyvi vaaleammanharmaa ja juovaton. Nuori iberiankeisarikotka on nuorta keisarikotkaa punaruskeampi eikä sen puvussa ole viirutusta, vaan korkeintaan hyvin heikkoa kuviointia.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberiankeisarikotkaa tavataan Keski- ja Lounais-Espanjassa sekä Portugalin itäosissa. Marokosta se on hävinnyt.[1] Marokosta on kuitenkin pesimähavainto vuodelta 1995, joten maassa voi olla yhä joitain pesiviä pareja. 1800-luvulla laji pesi myös Algeriassa, mutta sittemmin se on sieltä hävinnyt.[3] Lajin pesimäkanta on nykyään noin 200 paria. Yksilömääräksi arvioidaan 450–600 yksilöä, joista 300–400 on täysikasvuisia.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberiankeisarikotkaa tavataan pääasiassa nahkealehtisen kasvillisuusvyöhykkeen metsissä, mutta myös marskimailla. Riittävä saaliseläinten määrä on tärkeä vaatimus elinympäristölle.[3]

Vanhat iberiankeisarikotkat ovat paikkalintuja, mutta nuoret yksilöt vaeltavat itenäistymisensä jälkeen.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberiankeisarikotkan tärkeintä ravintoa ovat jänikset. Se syö myös raatoja, kyyhkyjä ja muita lintuja sekä matelijoita.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Aquila adalberti IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 5.10.2013. (englanniksi)
  2. a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 94. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  3. a b c d e Spanish Imperial Eagle, Aquila adalberti European Raptors. Viitattu 20.9.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]