Hohtolamppu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hohtolamppu jännitteettömänä ja sytytettynä. Lamppujen alla on hohtolampun emittoiman valon spektri.

Hohtolamppu (tunnetaan myös nimellä glim- tai glimm-lamppu) on kaasupurkauslamppuihin kuuluva lampputyyppi, jota käytetään merkkivalona.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohtolampussa on lasikuori, johon menee kaksi metallilankaa. Lasikammiossa on neon-kaasua, joka hohtaa kun virta kulkee sen läpi. Hohtolamppu loistaa hyvin myös pienellä virralla, koska kuumennettavaa hehkulankaa ei ole.

Hohtolamppu tarvitsee syttyäkseen n.100 volttia jännitettä, josta tulee 120 voltin alarajajännite. Hohtolampun käyttöikä on lähes sama kuin LED:eillä. Hohtolamppu ei myöskään mene rikki jännitepiikeistä tai lämpötilan vaihtelusta.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohtolamppua käytetään merkkivalona ja joissain tapauksissa ylijännitesuojana. Vanhemmassa elektroniikassa hohtolamppua on käytetty tasaamaan pienivirtaisten piirien jännitettä.

Hohtolampulla voidaan myös selvittää sähköisesti varautuneen kappaleen varauksen laji (positiivinen tai negatiivinen varaus) koskettamalla kappaletta hohtolampulla. Kappaleen varauksen ollessa negatiivinen, lampussa välähtää valo kappaleen puoleisessa kohtiossa. Jos taas kappaleen varaus on positiivinen välähtää valo kappaleeseen nähden vastakkaisessa kohtiossa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.