Ksenonlamppu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
3 kW:in ksenonlamppu.

Xenon- tai ksenonvalo, on hyvin kirkasta valoa tuottava kaasupurkauslamppu, jota käytetään mm. autoissa. Ksenonlamput sisältävät ksenonkaasua, joka hehkuessaan tuottaa valoa. Myös muuntyyppiset valaisimet voivat sisältää ksenonkaasua, joten puhuttaessa ksenonvaloista ei välttämättä tarkoiteta kaasupurkausvaloja.

Kaasupurkausvalon paremmuus verrattuna tavalliseen halogeenivaloon perustuu periaatteessa kahteen asiaan:

  1. Kaasupurkausvalo tuottaa enemmän valoa vähemmällä tehomäärällä. Valotehon lisäys ei lähtökohtaisesti näy valokuvion pituudessa, vaan ennemminkin sen kirkkaudessa.
  2. Ihmissilmä havaitsee eri värejä eri tavalla. Päivällä silmä on herkin vihreän ja keltaisen sävyisille väreille. Pimeällä, kun valoja tarvitaan, silmä erottaa parhaiten sinisen valon. Kaasupurkausvalaisimen valo on hyvin valkoista ja siksi se tavallisiin halogeenivaloihin verrattuna näyttää jopa siniseltä. Näin ollen tällaisella valolla valaistut kohteet erottuvat pimeässä helpommin.

Kaasupurkausvalossa valon tuottaminen perustuu kaasun hehkumiseen hehkulangan hehkumisen sijaan, jolloin päästään eroon kuumuuden aiheuttamista ongelmista tavallisiin valotyyppeihin verrattuna. Kaasupurkausvalojen käyttöikä on huomattavasti pidempi verrattuna halogeenivalaisimiin. Polttimon sisällä on kaksi elektrodia muutaman sentin etäisyydellä toisistaan ja korkealla sytytysjännitteellä niiden väliin saadaan syntymään valokaari. Valokaaren ylläpitämiseen riittää pienempi jännite. Polttimon tuottaman valon värijakaumaa säädellään polttimon sisällä olevien metallisuolojen avulla, jotka höyrystyvät valokaaressa. Yksi metallisuoloista on elohopea joka on ongelmajätettä. Polttimo syttyy normaalia polttimoa hitaammin, koska suolojen höyrystyminen vie jonkin aikaa.

Kaasupurkausvalo tuottaa 2800-3000 luumenia 42 watin teholla, kun taas halogeenihehkulankapolttimot tuottavat 700-2100 luumenia 40-65 watin teholla. Koska kaasupurkausvalosta saadaan enemmän valoa, voidaan tietylle valokuviolle tehdä pienempi valaisin kuin halogeenipolttimoilla. Vaihtoehtoisesti valaisimista voidaan tehdä samankokoisia, jolloin kaasupurkausvalo tuottaa vahvemman valokuvion.

Kaasupurkausvalot tarvitsevat muuntajan toimiakseen. Muuntaja muuntaa autoissa käytettävän 12 volttia useiksi tuhansiksi volteiksi, jota tarvitaan valokaaren sytyttämiseen ja ylläpitämiseen.

Lainsäädäntö ajoneuvokäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajoneuvojen kaasupurkausvalojen (HID, High Intensity Discharge) tuottaessa yli 2000 luumenia, niihin sovelletaan ECE-säännöksiä. Lainsäädännön mukaan valaisimien yhteydessä pitää olla puhdistusjärjestelmä ja automaattinen korkeudensäätö vuosimallista 10/2000 eteenpäin. Ja umpiossa tulee olla DC, DR, DCR merkintä. Puhdistusjärjestelmä estää valonsäteitä pirstoutumasta ja muuttamasta väriään, jotta valaisimet eivät häikäisisi vastaantulevia ja kiinnittäisi liikaa huomiota. Automaattinen korkeudensäätö estää myös vastaantulevia häikäistymiseltä.

Nykyään ns. jälkiasennus-ksenonit ovat yleistyneet autoissa, joissa ei niitä ole vakiona. Tämä on aiheuttanut paljon kysymyksiä laillisuudesta. Pääsääntönä on että "valaisimen täytyy olla kokonaisuudessaan hyväksytty siinä käytettävälle polttimolle. Normaaliin halogeenivalonlähteelle tarkoitettuun umpioon ei saa asentaa kaasupurkausvalonlähdettä."[1] Jos xenonvalaisimet ovat jälkiasenteiset myöskin ajovalojen pesulaite on pakollinen.[1]

Ksenon-lamppuja varten pitää olla D-umpio (ksenon-hyväksytty). H-kantainen jälkiasennussarja ei ole koskaan laillinen, koska polttimosta ei löydy E-hyväksyntää.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ksenonlamppu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]