Hjalmar Gullberg
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Hjalmar Gullberg | |
|---|---|
 Hjalmar Gullberg 1943. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1898 Malmö, Ruotsi |
| Kuollut | 1961 (62–63 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | runoilija, kääntäjä |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hjalmar Gullberg (1898 Malmö, Ruotsi – 1961 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija, oppiarvoltaan filosofian lisensiaatti. Hän oli 1930-luvun Ruotsissa luetuimpia runoilijoita.[1]
Gullberg oli Radioteaternin johtaja 1936–1950 ja Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1940. Hän uudisti ruotsalaista runoutta liittämällä arkista puhekieltä ylevään. Runot ovat muodoltaan tiiviitä ja romanttisen musikaalisia. Hän ruotsinsi Federico Garcia Lorcaa sekä antiikin kirjallisuutta, kuten Euripidesta ja Sofoklesta.
Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auringonnousu (Soluppgång), suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Ei enää laiva lähde poukamasta (Ej längre går ett skepp i viken fram), suomentaja Leena Krohn, teoksessa: Runon portilla
- Hurmio (Hänryckning), suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Hän jolla oli aikaa (Han som hage ledigt), suomentaja Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kutsut minua nimeltä
- Ihmisen kohtaaminen (Människors möte), suomentaja Irmeli Helin, teoksessa: Iloksi toisillemme
- Jaloille eksyneille ruoho laulaa (För vilsna fötter sjunger gräset), suomentaja Leena Krohn, teoksessa: Runon portilla
- Kedon liljat (Liljorna på marken), suomentaja Anna-Maija Raittila, teoksessa: Lähteenkirkas hiljaisuus
- Kuollut amatsoni: Karin Boyen muistoksi (Död amazon), suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Malmön satakielelle (Till en näktergal i Malmö), suomentaja Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, WSOY 1957, 1974, 2004
- Metsästystorvi Alpeilla (Jakthorn i Alperna), suomentaja Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, WSOY 1974, 2004
- Mietteliäs maalaispostinkantaja: I, suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Mietteliäs maalaispostinkantaja: II, suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Päiväkirjan lehti (Dagsboksblad), suomentaja Leena Krohn, teoksessa: Runon portilla
- Sankarillinen ilta (Heroisk afton), suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Saulus (Saulus), suomentaja Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kutsut minua nimeltä
- Silmät, huulet (Ögon, läppar), suomentaja Leena Krohn, teoksessa: Runon portilla
- Suuteleva tuuli (Kyssande vind), suomentaja Yrjö Kaijärvi, teoksessa: Rakkausrunoja
- Tummain vetten vuorten taa (Bortom berg och mörka vatten), suomentaja Leena Krohn, teoksessa: Runon portilla
- Tämä olen minä (Detta är jag), suomentaja Leena Krohn, teoksessa: Runon portilla
- Univieras (Drömd visit), suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Viesti mereen, suomentaja Otto Varhia, teoksessa: Viesti mereen
- Antologiat joissa runoja on
- Iloksi toisillemme (Leva växa tillsammans), suom. Irmeli Helin, Helsinki: Kirjapaja 1985 ISBN 951-621-581-5
- Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1981 ISBN 951-621-300-6
- Lähteenkirkas hiljaisuus , suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinkiki: Kirjapaja 1983 ISBN 951-621-403-7
- Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Helsinki: Otava 1953
- Runon portilla: ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja Helsinki: WSOY 1985 ISBN 951-0-13191-1
- Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni. Helsinki: WSOY 1957, 1974, 2004
- Viesti mereen: antologia Ruotsin uutta runoutta, Helsinki: WSOY 1946
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Gullberg, Hjalmar”, Otavan kirjallisuustieto, s. 261. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hjalmar Gullberg Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
