Helvi Salminen
| Helvi Sopanen | |
|---|---|
 Helvi Salminen 1920-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1892 Eräjärvi |
| Kuollut | 23. tammikuuta 1961 (69 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | voimistelunopettaja, tanssinopettaja, koreografi |
Helvi Rakel Maria Sopanen (o.s. Salminen; 12. tammikuuta 1892 Eräjärvi – 23. tammikuuta 1961 Helsinki)[1] oli suomalainen voimistelunopettaja, tanssinopettaja ja koreografi.[2][3][4]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Köyliössä ja Jaakkimassa varttuneen Salmisen vanhemmat olivat rovasti Viktor Salminen ja Hanna Vilhelmina Sipilä (1867–1946).[4][5] Salminen tuli ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta tyttökoulusta vuonna 1912.[4] Uimakoulun opettajana hän toimi 1912–1913 Jaakkimassa. Salmisella oli opintoja Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuosina 1913–1918.[6] Valmistuttuaan vuonna 1915 voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta Salminen oli tanssija Maggie Gripenbergin opissa apulaisopettajana. Vuonna 1923 hän suoritti tanssiopintoja myös Saksassa kuuluisassa Helleraun koulussa sekä Mary Wigmanin tanssikoulussa. Opintomatkoja Salminen teki Dresdeniin, Berliiniin (Reinhardtin näyttämöteknillinen koulu), Wieniin (Hellerau-Laxenburg), Moskovaan ja Müncheniin. Vuonna 1922 Salminen perusti Helsinkiin oman liikuntakoulun, jossa hän toteutti modernin liikunta- ja tanssisuunnan periaatteita ja loi niiden pohjalla oman koulukunnan. Hänen sekä liikuntapedagogiselle että tanssilliselle työlleen antoi elävän persoonallisen leiman hänen oma musikaalinen ja hieno taiteellisesti luova persoonallisuutensa.[2] Vuonna 1924 hän avasi Helsinkiin tanssi- ja liikuntakoulun yhdessä Ester Naparstokin kanssa. Naparstokin muutettua Saksaan johti Salminen tanssiopistoa vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1939 saakka. Kesäisin Salminen piti voimistelukursseja myös muun muassa Tanhuvaaran, Pajulahden ja Varalan urheiluopistoissa.[2][7] Teatterikoulun liikunnanopettajana Salminen oli vuosina 1924–1929. Vuoteen 1930 saakka hän toimi myös Suomen Tanssitaiteilijaliiton johtokunnan jäsenenä. Sodan aikana Salminen oli kanslia-apulaisena Savonlinnassa.[4] Vuonna 1927 Salminen julkaisi opiskelutoverinsa Hilma Jalkasen kanssa klassisen voimisteluoppaan Tie terveyteen ja kauneuteen.[8]
Helvi Salmisen veljiä olivat runoilija Hannu Viktor Salminen ja jääkärimajuri Aarne Salminen.[5] Salminen avioitui toimittaja Eino Rainer Sopasen kanssa vuonna 1928.[2] Salmisen erikoisharrastuksia olivat kirjallisuus, musiikki ja sienten keruu.[4]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jalkanen, Hilma ; Salminen, Helvi: Tie terveyteen ja kauneuteen : naisten kotivoimisteluopas. Helsinki: Otava, 1927.
- Salminen, Helvi ; Karte, Onni: Soita sinä, me voimistelemme : voimistelutehtäviä säestyksin. Helsinki: Otava, 1933.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolinilmoitus, Voimistelunopettaja Helvi Sopanen o.s. Salminen, Uusi Suomi, 1961, No 24, sivu 3, julkaistu 26.1.1961
- ↑ a b c d Muistokirjoitus, Helvi Salminen kuollut, Uusi Suomi, 1961, No 24, sivu 4, julkaistu 26.1.1961
- ↑ Muistokirjoitus, Helvi Salminen-Sopanen kuollut, Suomen Sosialidemokraatti, 1961, No 25, sivu 5, julkaistu 27.1.1961
- ↑ a b c d e Salminen-Sopanen (os Salminen), Helvi Rakel Maria, Suomen Liikunnanopettajat 1973, matrikkelitoimikunta Otso Vilhunen ja Kalevi Salo, sivu 243
- ↑ a b Helvi Rakhel Maria Salminen 17.12.2018. Geni. Viitattu 24.4.2021.
- ↑ Salminen, Helvi Rakhel Maria, Suomen Yliopiston luettelo, 1913, No 1913 Kevät, sivu 67
- ↑ Enäjärvi, Elsa: Suomalaisetko kömpelöitä?. Suomen Kuvalehti, 12.5.1928, nro 20, s. 26. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.4.2021.
- ↑ Laine, Leena: Jalkanen, Hilma (1889–1964) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 24.4.2000.