Helen Traubel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helen Traubel
Helen Traubel Deep In My Heart-elokuvan trailerissa vuonna 1954.
Helen Traubel Deep In My Heart-elokuvan trailerissa vuonna 1954.
Henkilötiedot
Syntynyt20. kesäkuuta 1899
Saint Louis, Missouri, Yhdysvallat
Kuollut28. heinäkuuta 1972
Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti laulaja
Muusikko
Tyylilajit ooppera, populaarimusiikki
Yhtyeet St. Louisin sinfoniaorkesteri, New Yorkin filharmonikot, Philadelphian orkesteri
Helen Traubel etualalla Pipe Dream -musikaalissa

Helen Traubel (20. kesäkuuta 1899 Saint Louis, Missouri, Yhdysvallat28. heinäkuuta 1972 Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano. Hän oli keskeinen Richard Wagnerin tulkki, mutta hän nautti suosiota myös populaarimusiikin parissa.[1]

Traubel alkoi käydä laulutunneilla 13-vuotiaana ja keskeytti high schoolin omistautuakseen päätoimisesti laulamiselle. Hän teki konserttidebyyttinsä vuonna 1925 St. Louisin sinfoniaorkesterin kanssa. Traubel esiintyi St. Louisin sinfoniaorkesterin kanssa useissa Yhdysvaltojen Keskilännen ja etelän kaupungeissa. Hän lauloi New Yorkin filharmonikkojen kanssa vuonna 1926 ja piti myöhemmin konserttisarjan Philadelphian orkesterin kanssa.[1]

Toukokuussa 1937 Traubel teki Metropolitan-oopperassa Mary Rutledgen roolin Walter Damroschin oopperassa The Man Without a Country. New Yorkin -konserttidebyyttinsä hän teki The Town Hallissa lokakuussa 1939. Metropolitan-oopperan säännöllisellä kaudella hän esiintyi ensimmäisen kerran Sieglindena Wagnerin Valkyyriassa joulukuussa 1939. Kirsten Flagstadin lähdettyä vuonna 1941 Traubelista tuli Metropolitan-oopperan johtava Wagner-sopraano. Hän teki useita kansallisia sekä Euroopan-kiertueita ja oli suosittu levyttäjä. Hän lauloi usein myös radiossa, televisiossa ja yökerhoissa.[1]

Traubel aloitti myös kirjallisen uran The Ptomaine Canary -teoksella vuonna 1950. Toisena romaanina ilmestyi vuonna 1951 The Metropolitan Opera Murders. Metropolitan-oopperan yleisjohtaja Rudolf Bing vastusti vuonna 1953 jyrkästi Traubelin esiintymisiä New Yorkin yökerhoissa, joten Traubel sanoi irti sopimuksensa Metropolitan-oopperassa. Tämän jälkeen hän esiintyi Broadwaylla Rodgers ja Hammerstein -musikaalissa Pipe Dream (1955) ja useissa elokuvissa. Vuonna 1959 hän julkaisi omaelämäkertateoksen St. Louis Woman.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Helen Traubel Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]