Hakkurivirtalähde
Wikipedia
Hakkurivirtalähde (engl. switched-mode power supply) on hyvin yleisesti käytetty jännitemuunninperiaate, joka perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Hakkurimuuntimissa energiaa syötetään ottopuolelta kelan magneettikenttään ja puretaan kenttään varastoitunut energia muuntimen antopuolelle. Energian siirto perustuu kelan ensiövirran nopeaan katkomiseen, jolloin hakkurin kela toimii suurtaajuisen muuntajan tavoin.
Hakkuriperiaatteella saavutetaan korkea hyötysuhde ja periaatetta voidaan soveltaa kaikkeen sähkönmuokkaukseen sekä vaihto- että tasasähköllä ja sekä jännitten nostamiseen että alentamiseen.
Hakkurit voidaan jakaa neljään eri ryhmään. Kun merkitään vaihtovirtaa AC:llä ja tasavirtaa DC:llä, näitä voidaan merkitä seuraavasti:
- AC → DC jännitelähde
- DC → DC tasajännitemuunnin
- AC → AC taajuusmuuttaja eli syklokonvertteri
- DC → AC vaihtosuuntaaja eli invertteri.
Nykypäivänä hakkureita (AC → DC) käytetään kaiken tyyppisissä elektronisissa laitteissa kuten akkulatureissa, tietokoneissa, televisioissa ja radioissa. Hakkuriin sisältyvän ohjauselektroniikan avulla antopuolen antama jännite voidaan vakioida vaikka ottopuolen jännite tai antopuolen kuormitus vaihtelevat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Toimintaperiaate
Ensin, esimerkiksi kotona pistorasiaan kytketyn laitteen virtalähteessä, verkkovirta, joka on 50 Hz vaihtovirtaa, tasasuunnataan. Tämän jälkeen tasavirta vaihtosuunnataan (pätkitään tasavirtaa "hakkurilla") korkeataajuiseksi vaihtovirraksi, jonka taajuus voi olla kymmeniä tai satoja kilohertsejä, yleensä yli 20 kHz. Tämä korkeataajuinen vaihtosähkö muunnetaan muuntajalla pienemmäksi jännitteeksi, joka lopulta tasasuunnataan laitteen käyttöjännitteeksi – muuntaja on pienempi ja halvempi, johtuen korkeataajuisesta sähköstä.
[muokkaa] Hakkurin hyviä puolia
- Korkea hyötysuhde
- Matala hukkateho
- Pieni koko ja paino
[muokkaa] Hakkurin huonoja puolia
- Mahdolliset RF- eli radiotaajuushäiriöt
- Mahdolliset sähköiset häiriöt
- Monimutkaisuus
