Keraaminen magneetti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Keraaminen magneetti on jauhemetallurgisilla menetelmillä valmistettu magneetti, jossa on suuria määriä metallioksideja. Esimerkiksi keraaminen ferriitti on ferromagneettinen keraaminen materiaali, jossa on rautaoksidia, booria ja bariumia tai strontiuma tai molybdeeniä.

Magneettikenttä B on noin 0,35 teslaa ja kenttävoimakkuus H on noin 30 - 160 kiloampeerikierrosta metrille (400 - 2000 oerstedtiä).

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferriittimagneetit tuotetaan usein jauheena, josta voidaan sintrata kiinteitä sydämiä. Tekemällä sintraus magneettikentässä säilytetään kiteiden magneettien suuntaus ja saadaan aikaan kestomagneetti. Ferriittisydämiä käytetään elektroniikan keloissa, muuntajissa, sekä solenoideissa ja releissä joissa ferriitin käyttö pienentää pyörrehäviöitä. Ferriittirenkaita käytetään elektronisissa laitteissa yleisesti suojaamaan kaapeleita sähkömagneettisilta häiriöiltä. Varhaiset tietokonemuistit tallensivat tietoa ferriittirenkaiden remanessimagnetismiin. Ferriittirengasmuisti koostui joukosta matriisiin asetettuja ferriittirenkaita joiden läpi kulki luku- ja kirjoitusjohtimia. Ferriittijauhetta käytetään magneettinauhojen ja levykkeiden pinnoitusmateriaalina. Yleisesti käytössä olevissa kodinkoneissa ja esimerkiksi kaiuttimissa käytetään juuri ferriittimagneetteja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]