Gustaf Renvall

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Renvallin hauta Ulvilassa.

Gustaf (Kustaa) Renvall (23. syyskuuta 1781 Halikko22. tammikuuta 1841 Ulvila) oli suomalainen pappi ja kielentutkija.

Renvallin vanhemmat olivat Halikon Kaninkolan Ala-Knaapin rusthollari Simon Simonsson ja Kirstin Henriksdotter. Renvall kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1801. Papiksi hänet vihittiin 1806 ja filosofian maisterin oppiarvon hän sai 1811.

Renvall aloitti Turun yliopistossa suomen kielen dosenttina 1811 ja hänestä tuli kasvatus- ja opetusopin apulainen sekä kasvatusopillisen seminaarin lehtori vuonna 1813. Vuonna 1819 Renvallista tuli Uskelan ja 1829 Ulvilan kirkkoherra. Hän sai rovastin arvon 1820 sekä professorin arvonimen 1827 ja lääninrovastiksi hänet nimitettiin 1830.

Renvallin puoliso vuodesta 1817 oli Charlotta Revall (k. 1873), kirjastonhoitaja ja matrikkeleiden laatija Robert Alfred Renvall oli heidän poikansa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • De orthoëpia et orthographia linguae fenniae, jolla vakiinnutti suomen oikeinkirjoitusta
  • Suomalainen Sana-Kirja - Lexicon Linguae Fennica (1826)
  • Finsk språklära, Enligt den rena Vest-Finska, i Bokspråk vanliga Dialecten (1840), suomen kielioppi jossa Renvall puolusti suomen kielen ns. murteiden taistelussa länsimurteita niin tuloksellisesti, että suomen kirjakieli paljolti hänen ansiostaan jäi pääasiallisesti läntisten murteiden pohjalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 621-622.
Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.