Gunnars-Djupträsket

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnars-Djupträsket
Maanosa Eurooppa
Valtiot Ruotsi
Läänit Norrbottenin lääni
Maakunnat Norrbotten
Kunnat Boden
Koordinaatit 66°06′08″N, 21°56′29″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Rånejoen vesistö
Valuma-alue Kvarnånin valuma-alue
Laskujoki Kvarnbäcken
Såg-Djupträsketiin
Järvinumero SE734623-177819
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 91 m mpy. [1]
Pituus 4,281 km [2]
Leveys 2,37 km [2]
Rantaviiva 17,36 km [1]
Pinta-ala 4,068 km² [1]
Valuma-alue 26,91 km² [3]
Keskivirtaama noin 0,3 m³/s [a]
Saaria 10
Kartta
Gunnars-Djupträsket

Gunnars-Djupträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[3][2]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnars-Djupträsket on 4,3 kilometriä pitkä, 2,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 407 hehtaaria eli 4,07 neliökilometriä. Se sijaitsee Gunnarsbyn kirkonkylältä 3,5 kilometriä koilliseen ja Niemisuannosta (Niemisel) 7,5 kilometriä pohjois-luoteeseen päin. Se on muodostunut maaston alankoon, jonka reunoilla sijaitsevat lounaispuolinen suuri moreenimäki, läntinen Röråkölen, pohjoiset Högberget ja Fängesberget sekä pohjoisesta alkava Långträskbergetistä alkava ja kaakkoon johtava selänne. Järven ympäristö on kumpuilevaa metsämaastoa ja sama kumpuilu näyttäisi jatkuvan järven pohjassa. Kumpuilu tekee järven rantaviivasta mutkikkaan, sillä järvessä on paljon pieniä ja suuria niemiä ja vastaavasti myös lahtia. Niitä täydentää kymmenen erikokoista saarta. Storholmen sijaitsee keskellä järveä ja sen kaakkoispuolella ovat Kronholmarna. Länsirannan tuntumassa sijaitsevat Brändholmen, Tjärnholmen ja Lassmanholmen. Järven itäpää on lahtimainen järvenosa, jossa ovat Rågholmen, Småholmarna ja koukkumaisena järvelle työntyvä Halsuddenin niemi. Niemen eri puolille jäävät lahdet Bakreviken ja Främreviken. Järven suurin kylä Gunnarsdjupträsk sijaitsee täällä. Järven kaakkoisosan lahti Lilla Djupträsket jää piiloon Sunduddenin taakse. Täällä, järven luusuassa, sijaitsevat Lillträsk ja Storbergin kulmakunnat. Järven muut rannat ovat autiot, mutta itärannalla on edellisten lisäksi joitakin rantamökkejä. Niille kaikille tulee tiet Niemisuannosta.[2][1][b]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (33,0 %), turve (40,2 %) ja kallioalue (0,5 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnars-Djupträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Kvarnånin sivujoen valuma-alueeseen [4]. Kvarnånin valuma-alueen pinta-ala on noin 134 neliökilometriä (km²), joka on noin 3 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta. Kvarnånin keskivirtaama (MQ) on 1,9 m³/s [5][6]. Järvi on lasku-uomansa Kvarnbäckenin lähdejärvi. Jäven valuma-alueen pinta-ala 26,91 km² ja järven keskivirtaama arvioidaan olevan 0,27 m³/s [a].[7][6][3]

Karttojen mukaan järven valuma-alueelta laskee siihen yhdeksän puroa. Pieniä puroja ovat Rörmyrtjärnenin laskuoja itärantaan ja Holmtjärnenin puro pohjoisrantaan. Länsirantaan tulee Tjärnhalstjärnenin laskupuro, jonka yläjuoksulla on vielä toinen lammista, joita nimitetään Vedatjärnarnaksi. Pohjoisrantaan Mörtträskvikeniin laskee Mörtträskbäcken, jonka valuma-alueella ovat Bergtjärnen, Inre Mörtträsket, Yttre Mörtträsket, Klingermyrtjärnen, Stortjärnen ja Lilltjärnen. Järven lasku-uoma on Kvarnbäcken, joka yhtyy parin kilometrin päässä Forsträskbäckeniin. Se laskettelee etelään päin 1,5 kilometriä Såg-Djupträsketiin. Tämän laskujoki on Forsträskån, joka pian yhdyttyään Ronningsbäckeniin laskeekin Lillträsketiin muodostaen Börstån nimisen joen. Joki laskee parin kilometrin päässä Västiträsketiin, josta vain 7 kilometriä pitkä Kvarnån saa alkunsa. Kvarnån on Rånejoen sivujoki ja Rånejoki laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][3]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Järven virtaamana luusuassa on käytetty vesistöviranomaisten vuosina 1981–2010 julkaisemien kuukausittain laskettujen keskivirtaamien keskiarvoa.
  2. ↑ Järven ympäristön pinnanmuotoja voi tarkastella Internetin Lantmäteriet-karttapalvelusta, kun käyttää toimintoa ”Terrängskuggning”.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 28.11.2020 (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c d e Gunnars-Djupträsketin järvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d e Gunnars-Djupträsket (SE734623-177819) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
  4. ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 28.11.2020 (ruotsiksi)
  5. ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Kvarnån (SE733779-178167) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
  7. ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 28.11.2020 (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gunnars-Djupträsket&oldid=19598102”