Gosford Park
Wikipedia
Gosford Park on legendaarisen Hollywood-ohjaaja Robert Altmanin vuonna 2001 valmistunut elokuva, joka kertoo Agatha Christie -tyyppisen rikostarinan.
Elokuva sai vuonna 2002 kaikkiaan seitsemän Oscar-ehdokkuutta : paras elokuva, paras ohjaus, paras alkuperäiskäsikirjoitus, paras naissivuosa (Helen Mirren), paras naissivuosa (Maggie Smith), paras puvustus & paras lavastus. Ainoa voitto tuli sarjassa paras alkuperäiskäsikirjoitus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juoni
Syksyllä 1932 äärimäisen ynseä, mutta upporikas Sir William McCordle vaimonsa Lady Sylvian kanssa järjestävät metsästysviikonlopun kartanollaan Gosford Parkissa. Paikalle saapuu värikäs joukko sukulaisia ja ystäviä, mukaan lukien hienostelevan Constance-tädin, Sylvian sisaret Louisan ja Lavinian kera aviomiehensä lordi Stockbridge ja komentaja Meredith, Sir Williamin näyttelijäserkku Ivor Novellon, B-luokan elokuvatuottaja Morris Weissmanin sekä köyhän Nesbittien pariskunnan. Mukanaan nämä toinen toistaan snobbailevammat ja rikkaammat vieraat tuovat joukon kamaripalvelijoita ja autokuskeja, jotka ovat vähintäänkin yhtä värikkäitä kuin isäntänsäkin.
Vieraat asettuvat yläkerran upeisiin kamareihin ja salonkeihin, samalla kun palvelijat majoittuvat alakertaan talon oman palvelusväen joukkoon. Palvelijoiden valtakunnan ehdoton kuningas on pätevä, vaikkakin alkoholisti hovimestari Jennings ja kiistaton kuningatar aina ajan tasalla oleva taloudenhoitaja rouva Wilson. Keittiöstä vastaa rouva Croft, joka käy ainaista valtataistelua rouva Wilsonin kanssa. Muita merkittäviä palvelijoita ovat Constance-tädin eli Trenthamin kreivittären kamarineito Mary, lordi Stockbridgen kamariherra Robert, elokuvatuottaja Weissmanin palvelija Henry Denton sekä kartanon omat pääsisäkkö Elsie ja päälakeija George. Palvelijat raatavat hiki hatussa päivät pitkät, mutta työntekonsa ohella he ehtivät juoruilla yläkerrassa hoviaan pitävistä isännistään.
Ja kyllä yläkerran herrasväestä juorunaihetta löytyykin. Vaikka päällisin puolin kaikki on hyvin, kullatun ulkokuoren takana jokaisella on omat ongelmansa. Sir Williamin rahoilla elävä Constance-täti pelkää ärtyneen Williamin lopettavan hänen elatuksensa, vararikossa oleva komentaja Meredith yrittää epätoivoisesti saada Williamilta lainaa ja yhteiskunnallinen kiipijä Freddie Nesbitt kiristää Sir Williamin ja Lady Sylvian tytärtä Isobelia saadakseen Williamilta työpaikan. Kaikki siis riippuu rikkaasta Williamista, joka on nousukas ja kaikkien vihaama, mutta silti kaikki ovat riippuvaisia hänestä.
Kaikista huolista ja ongelmista huolimatta metsästysviikonloppu alkaa komeilla illallisilla. Illallisten aikana taloon saapuu vielä lisää vieraita, Jeremy Blond sekä lordi Rupert Standish, joka haluaa mennä naimisiin Isobelin kanssa, tosin pääasiassa tytön perinnön vuoksi. Juhlinnan jälkeen kaikki herrasväki vetäytyy nukkumaan huomista metsästystä varten, mutta yölläkin tämä stereotyyppisillä ihmisillä täytetty talo elää. Amerikkalaispalvelija Henry Denton yrittää iskeä palvelustyttö Maryä, mutta Robertin avulla Mary pääsee karkaamaan. Pettynyt Denton pääseekin sen sijaan pukille tällä kertaa Lady Sylvian kanssa, joka on kyllästynyt elämäänsä ja itseään vanhempaan aviomieheensä ja yleensä tyydytyttää itsensä vieraiden miespalvelijoiden kustannuksella. Constance-tädin ilta menee kritisoidessa muita vieraita, esimerkiksi Freddie Nesbittin säälittävää hiirulaisvaimo Mabelia sekä periamerikkalaista herra Weissmania, joka on täysin uusi ilmestys ahdasmielisen tädin elämässä.
Seuraavana aamuna miehet lähtevät metsälle, samalla kun naiset valmistautuvat metsästysmajalla järjestettävään brunssiin. Metsäretkellä tapahtuu onnettomuus, kun Sir William melkein menettää korvansa, jonkun ampuessa häntä. Kun herrasväki sitten vetäytyy nauttimaan brunssiaan, on palvelijoiden aika rentoutua. Mary ja Elsie vaihtavat juorujaan työnantajistaa, mutta Elsie toteaa sitten olevansa perin kyllästynyt isäntiensä toilailuihin.
Herrasväki palaa metsältä ja alkavat valmistautua metsästyspäivällisiin. Tunnelma päivällisillä on erittäin kireä. Constance-täti on vihainen Williamille, kun tämä uhkaa lopettaa hänen elatuksensa, komentaja Meredith on suorastaan raivoissaan, kun William epäsi häneltä lainan ja Freddie kiristää edelleen Isobelia. Vapauttaakseen tunnelmaa Lady Sylvia pyytää herra Weissmania kertomaan uudesta elokuvastaan. Tämä selittää, että se on perinteinen murhamysteeri englantilaisessa kartanossa ja kun Constance-täti tiedustelee kuka on murhaaja, Weissman kieltäytyy kertomasta. Ärsyyntynyt Constance julistaa ettei kukaan paikalla olevista kuitenkaan mene katsomaan Weissmanin elokuvaa, joten hän voisi yhtä hyvin paljastaa syyllisen. Keskustelu jatkuu, mutta valitettavasti William ja Sylvia saavat tästäkin riidan aikaiseksi. Sylvia alkaa solvata Williamia, mutta yhtäkkiä sisäkkö-Elsie puuttuu puheeseensa ja samalla paljastaa olevansa Sir Williamin rakastajatar. Oman typeryytensä tajunnut Elsie pakenee ruokasalista ja nolostunut William painuu kirjastoon, jossa hän murjottaa koko loppuillan.
Herrasväki siirtyy salongin puolelle, jossa pelataan bridgeä Constance-tädin johdolla ja Ivor Novello suostuu viihdyttämään ihmisiä laulamalla. Palvelijat kokoontuvat juoruamaan tapahtuneesta ja kuuntelemaan elokuvista tutun Novellon esitystä. Rouva Wilson yrittää lepytellä Sir Williamia kahvikupposella, mutta täysin nolattu William vain heittää kupin menemään ja käskee Wilsonin antamaan hänelle viskiä. Illanvieton aikana Sir Williamia isketään puukolla. Ruumiin löytää Sylvian sisko Louisa ja pian koko talo on sekasorron vallassa. Poliisi soitetaan apuun ja paikalle saapuu idiootti ja epäpätevä komisario Thompson apulaisensa Dexterin kanssa. Ensi töikseen komisario määrää kaikki talossa olevat kotiarestiin.
Aamulla Thompson alkaa kuulustella kartanossa olijoita. Heti alkajaisiksi Henry Denton paljastaa, ettei ole oikeasti palvelija vaan Hollywoodin näyttelijä, joka on kartanossa tutustuakseen hovimestarin rooliin, jota hänen olisi määrä näytellä seuraavassa Weissmanin elokuvassa. Kuulusteluun joutuvat mm. Constance-täti, joka pitää koko juttua täysin liitoiteltuna ja vulgäärinä, komentaja Meredith sekä Lady Sylvia. Kun ruumista tutkitaan, selviää, että Sir William oli jo kuollut myrkkyyn ennen puukotusta. Typerä ja tärkeilevä komisario Thompson ei etene jutussa yhtään, toisin kuin Mary, joka tajuaa, että lordi Stockbridgen palvelija Robert puukotti Sir Williamia. Selviää, että William oli Robertin isä, joka oli vienyt poikansa orpokotiin. Sir William oli nimittäin nuoruudessaan härski ja irstas tehtaanomistaja ja pisti paksuksi suurimman osan tehtaittensa naistyöntekijöistä. Mutta koska Sir William oli jo kuollut puukotuksen aikana, ei Robert joudu vastuuseen tekosistaan.
Loppujen lopuksi komisario toteaa tutkinnan hyödyttömäksi ja päästää ihmiset lähtemään. Vieraat palaavat koteihinsa ja Elsie erotetaan. Juuri ennen lähtöä Marylle valkenee, että Sir Williamin myrkyttäjä oli rouva Wilson, joka on myös Robertin äiti. Hän oli joskus ollut Sir Williamin tehtaalla työssä, tullut raskaaksi ja Sir William oli vienyt lapsen orpokotiin. Hän aavisti Robertin tullessa Gosford Parkiin, että tämä tappaisi isänsä ja siksi myrkytti miehen ennen kuin Robert ehtisi. Mary kysyy, että eikö rouva Wilson välitä omasta elämästään, jolloin rouva Wilson toteaa, että hän on täydellinen palvelija, eikä täydellisellä palvelijalla ole oma elämää.
Juttu jää virallisesti ratkaisemattomaksi, vieraat lähtevät kotiin ja Gosford Parkissa elämä jatkuu.
[muokkaa] Päähenkilöt
- Mary Macreachan (Kelly MacDonald) Trenthamin kreivittären skotlantilaissyntyinen kamarineito
- Robert Parks (Clive Owen) Orpokodissa kasvanut lordi Stockbridgen palvelija, joka on ihastunut Maryyn
- Sir William McCordle (Michael Gambon) Itserakas ja nousukasmainen Gosford Parkin omistaja
- Lady Sylvia McCordle (Kristin Scott Thomas) Sir Williamin puolta nuorempi vaimo
- Constance, Trenthamin kreivitär (Maggie Smith) Lady Sylvian ärtyisä täti, joka on riippuvainen Sir Williamin rahoista
- Jane Wilson (Helen Mirren) Gosford Parkin pätevä taloudenhoitajatar
- Jennings (Alan Bates) Gosford Parkin alkoholisti hovimestari
- Lizzie Croft (Eileen Atkins) Gosford Parkin kokki, joka on ainalaisella sotajalalla rouva Wilsonin kanssa
- Komisario Thompson (Stephen Fry) Idiootti poliisi, joka tutkii Gosford Parkissa tapahtunutta murhaa
- Konstaapeli Dexter (Ron Webster) Komisario Thompsonin huomattavasti fiksumpi apulainen
- Isobel McCordle (Camilla Rutherford) Sir Williamin ja Lady Sylvian hidasjärkinen tytär
- Freddie Nesbitt (James Wilby) Yhteiskunnallinen kiipijä, joka kiristää Isobelia saadakseen työpaikan tytön isältä
- Mabel Nesbitt (Claudie Blakley) Freddien hiirulaismainen vaimo
- Elsie (Emily Watson) Gosford Parkin pääsisäkkö ja Sir Williamin rakastajatar
- George (Richard E Grant) Gosford Parkin sarkastinen päälakeija, joka inhoaa työtään
- Ivor Novello (Jeremy Northam) Brittiläinen elokuvatähti ja Sir Williamin serkku
- Herra Weissman (Bob Balaban) B-luokan Hollywood-tuottaja
- Henry Denton (Ryan Philippe) Weissmanin biseksuaali palvelija, joka paljastuu näyttelijäksi
- Lady Louisa Stockbridge (Geraldine Somerville) Sylvian sisko, joka on tylsistynyt aviomieheensä
- Lordi Raymond Stockbridge (Charles Dance) Paroni ja Louisan aviomies
- Lady Lavinia Meredith (Natasha Wightman) Sylvian ja Louisan sisko
- Komentaja Anthony Meredith (Tom Hollander) Lavinian rutiköyhä aviomies
- Lordi Rupert Standish (Laurence Fox) Isobelin kosiskelija, joka haluaa mennä pääasiassa naimisiin rahan vuoksi
- Jeremy Blond (Trent Ford) Lordi Standishin ystävä, joka hyväksikäyttää Gosford Parkin keittiöpiikoja
- Probert (Derek Jacobi) Sir Williamin uskollinen kamaripalvelija
- Neiti Lewis (Meg Wynn Owen) Lady Sylvian kamarineiti
- Dorothy (Sophie Thompson) Gosford Parkin "jokapaikan luuta", joka on rakastunut hovimestari Jenningsiin
[muokkaa] Palkintoja
- Oscar - Paras alkuperäiskirjoitus
- BAFTA - Paras puvustus
- Evening Standard British Film Award - Paras elokuva
- Kultainen maapallo - Paras ohjaus
- Golden Satellite Award - Paras naissivuosa (Maggie Smith)
- SEFCA Award - Paras naissivuosa (Maggie Smith)
- WGA Award - Paras käsikirjoitus
[muokkaa] Triviaa
- Trenthamin kreivittären roolia tarjottiin ensin Vanessa Redgravelle, mutta Redgraven kieltäydyttyä rooliin palkattiin Dame Maggie Smith.
