Fu’ad
Wikipedia
Fu’ad I (26. maaliskuuta 1868 – 28. huhtikuuta 1936) (arab. فؤاد الاول ) oli Egyptin ja Sudanin kuningas sekä Nubian, Kurdufanin ja Darfurin suurruhtinas vuosina 1917–1922. Hänestä tuli kuningas vuonna 1922, kun Egypti itsenäistyi.
Ahmed Fu’ad syntyi Gizan palatsissa Kairossa. Hänen isänsä oli Egyptin kerediivi Ismail paššan poika, joka kuului Muhammad Alin dynastiaan. Suku on alun perin albaanitaustainen. Fu’adin suku on tullut Albaniasta Egyptiin silloin, kun se oli osa Osmanien valtakuntaa.
Fu’adin ensimmäinen vaimo oli Shivakiar Khanum Effendi, jonka kanssa hän meni naimisiin 30. toukokuuta 1895 Kairossa. He erosivat kuitenkin vuonna 1898 ja Fu’ad meni naimisiin vielä kolme kertaa.
Fu’ad meni toisen vaimonsa Nazli Sabrin kanssa naimisiin Bustanin palatsissa Kairossa 26. toukokuuta 1919. Tämän isä oli Abdulrahim pašša Sabri, maatalousministeri ja Kairon kuvernööri. Nazlin kaukainen sukulainen oli Suleiman pašša (oik. Joseph Anthelme Sève), joka oli ranskalainen upseeri Napoleonin armeijassa ja joka taisteli Ranskan armeijan joukoissa Egyptissä, mutta kääntyi islamiin ja liittyi sen jälkeen Egyptin armeijaan.
Vuonna 1922 Egypti itsenäistyi, mutta englantilaiset miehitysjoukot pysyivät maassa. Fu’ad peri kruunun veljeltään Husain Kamililta.
Fu’ad kuoli 28. huhtikuuta vuonna 1936 Qubban palatsissa Kairossa. Hänen pojastaan Faruqista tuli uusi kuningas. Faruq oli 16-vuotias, kun hänestä tuli kuningas, joten sijaishallitsija hallitsi maata, kunnes Faruq näytti 19 vuotta.
Fu’ad ei osannut arabiaa, vaan puhui turkkia hovissaan, koska hänen syntyessään maa oli turkinkielisten osmanien vallassa. Hänen poikansa Faruq opetteli arabiaa.
[muokkaa] Avioliitot
1. Shivakiar Khanum Effendi (1876–1947)
Lapset:
2. Nazli Sabri (1894–1978)
Lapset:
