Füzuli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Füzuli.

Məhəmməd Süleyman oğlu Füzuli (1494 Kerbela – 1556 Kerbela) oli azerbaidžanilainen runoilija.[1]

Füzuli kuului Azerbaidžanista Irakiin siirtyneeseen bajat-heimoon.[2] Hänen isänsä toimi muftina Kerbelan lähellä Hillassa. Tuleva runoilija sai monipuolisen koulutuksen. Arabian ja persian kielten lisäksi hän opiskeli matematiikkaa, tähtitiedettä, lääketiedettä ja logiikkaa sekä tunsi erinomaisesti aikansa runoutta. Suurimman osan elämäänsä hän asui Bagdadissa[3] toimien opettajana ja pyhien paikkojen valvojana.[1]

Runoilija laati teoksensa azerin, persian ja arabian kielillä. Hänen tuotannostaan suuri osa on gaseeli- ja kasidamuotoista rakkauslyriikkaa. Hän ylistää kauneutta ja inhimillisyyttä, kuvaa rakkauteen liittyvää kärsimystä ja surua, kehottaa vallanpitäjiä oikeudenmukaisuuteen ja huolenpitoon alamaisistaan. Hän uudisti gaseelia tekemällä siitä sisällöltään ja muodoltaan helpommin ymmärrettävän. Füzulin teoksissa on runsaasti myös sufilaisia aineksia, vaikka hän ei kuulunutkaan mihinkään sufilaisveljeskuntaan. Runoilijan filosofisista teoksista merkittävimpiä on kasidamuotoinen Ənisül-qəlb (”Sydänystävä”), joka on luonteeltaan yhteiskuntakriittinen ja feodalismin vastainen.[4]

Füzuli kirjoitti myös proosaa. Hänen ”Valitusten kirjansa” (Şikəyet-nəme) on yksi azerinkielisen taideproosan varhaisimmista muistomerkeistä.[2] Se kuvaa satiirisesti Turkin sulttaanin Suleiman Suuren hovissa vallinnutta mielivaltaa ja ahneutta.[5]

Runoilijan merkittävin luomus[5] on suulliseen kansanperinteeseen perustuva[6] lyyrinen runoelma Leyli və Məcnun (”Leili ja Mädžnun”, 1536–1537). Nizamin ja muiden edeltäjiensä tavoin Füzuli muokkasi Leilin ja Mädžnunin traagisesta rakkaustarinasta itsenäisen taideteoksen.[5]

Füzulin tuotannolla oli suuri vaikutus azerbaidžanilaisen kirjallisuuden kehitykseen. Hänen merkittävin ansionsa oli azerien kansankielen muokkaaminen kaunokirjallisuuden välineeksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27, s. 382. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  2. a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija Viitattu 6.3.2011. (venäjäksi)
  3. a b Strana ognei Azerbaidžan: Vidnyje azerbaidžantsy Viitattu 6.3.2011. (venäjäksi)
  4. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27, s. 382–383. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  5. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27, s. 383. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  6. Literaturnyi entsiklopeditšeski slovar, s. 177–178. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1987.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]