European Le Mans Series -kausi 2017

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
European Le Mans Series -kausi 2017
Sarja European Le Mans Series
Järjestäjä Automobile Club de l’Ouest
Järjestyksessä oleva kausi 14.
← 2016 2018 →

European Le Mans Series -kausi 2017 oli European Le Mans Series -sarjan 14. kausi. Kausi alkoi 15. huhtikuuta Englannin Silverstonessa ja päättyi 22. lokakuuta Portugalin Algarvessa.[1]

Muutoksina edelliseltä kaudelta Monza korvasi Imolan Italiassa ja Portimão korvasi Estorilin Portugalissa. ELMS-sarjan ohella tukisarjana ajettiin Michelin Le Mans Cup -sarjaa.[2]

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Kilpailu Rata Sijainti Ajankohta
1 Silverstonen 4 tunnin ajo Iso-Britannia Silverstone Circuit Silverstone, Iso Britannia 15. huhtikuuta
2 Monzan 4 tunnin ajo Italia Autodromo Nazionale Monza Monza, Italia 14. toukokuuta
3 Red Bull Ringin 4 tunnin ajo Itävalta Red Bull Ring Spielberg, Itävalta 23. heinäkuuta
4 Le Castelletin 4 tunnin ajo Ranska Circuit Paul Ricard Le Castellet, Ranska 27. elokuuta
5 Span 4 tunnin ajo Belgia Circuit de Spa-Francorchamps Spa, Belgia 24. syyskuuta
6 Portimãon 4 tunnin ajo Portugali Autódromo Internacional do Algarve Portimão, Portugali 22. lokakuuta
Lähde: [1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Rata LMP2-voittajatalli LMP3-voittajatalli GTE-voittajatalli Raportti
LMP2-voittajakuljettajat LMP3-voittajakuljettajat GTE-voittajakuljettajat
1 Silverstone Yhdysvallat No. 32 United Autosports Yhdysvallat No. 2 United Autosports Iso-Britannia No. 90 TF Sport Raportti[3][4]
Portugali Filipe Albuquerque
Yhdysvallat Will Owen
Sveitsi Hugo de Sadeleer
Yhdysvallat John Falb
Yhdysvallat Sean Rayhall
Iso-Britannia Euan Hankey
Tanska Nicki Thiim
Turkki Salih Yoluc
2 Monza Venäjä No. 22 G-Drive Racing Ranska No. 19 M.Racing - YMR Iso-Britannia No. 66 JMW Motorsport Raportti[5]
Japani Ryo Hirakawa
Meksiko Memo Rojas
Ranska Léo Roussel
Australia Ricky Capo
Ranska Erwin Creed
Iso-Britannia Jonny Cocker
Iso-Britannia Jody Fannin
Iso-Britannia Robert Smith
3 Red Bull Ring Yhdysvallat No. 32 United Autosports Yhdysvallat No. 11 Eurointernational Sveitsi No. 55 Spirit of Race Raportti[6]
Portugali Filipe Albuquerque
Yhdysvallat Will Owen
Sveitsi Hugo de Sadeleer
Italia Giorgio Mondini
Italia Davide Uboldi
Iso-Britannia Duncan Cameron
Irlanti Matt Griffin
Iso-Britannia Aaron Scott
4 Paul Ricard Venäjä No. 27 SMP Racing Yhdysvallat No. 2 United Autosports Sveitsi No. 55 Spirit of Race Raportti[7]
Venäjä Matevos Isaakyan
Venäjä Egor Orudzhev
Yhdysvallat John Falb
Yhdysvallat Sean Rayhall
Iso-Britannia Duncan Cameron
Irlanti Matt Griffin
Iso-Britannia Aaron Scott
5 Spa-Francorchamps Ranska No. 40 Graff Itävalta No. 9 AT Racing Sveitsi No. 51 Spirit of Race Raportti[8]
Australia James Allen
Iso-Britannia Richard Bradley
Kolumbia Gustavo Yacamán
Tanska Mikkel Jensen
Valko-Venäjä Alexander Talkanitsa, Jr.
Valko-Venäjä Alexander Talkanitsa, Sr.
Italia Andrea Bertolini
Italia Giorgio Roda
Italia Rino Mastronardi
6 Portimão Ranska No. 40 Graff Yhdysvallat No. 3 United Autosports Saksa No. 77 Proton Competition Raportti[9]
Australia James Allen
Iso-Britannia Richard Bradley
Kolumbia Gustavo Yacamán
Iso-Britannia Wayne Boyd
Iso-Britannia Christian England
Yhdysvallat Mark Patterson
Italia Matteo Cairoli
Sveitsi Joël Camathias
Saksa Christian Ried

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä moottoriurheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.