Esko Järvelin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Esko Uolevi Järvelin (2. lokakuuta 1927 Kemi – 9. maaliskuuta 1988 Joensuu) oli suomalainen apulaiskaupunginsihteeri ja kotiseutuhistorioitsija. Järvelin kirjoitti useita teoksia, artikkelisarjoja ja pakinoita Joensuun seudun [1] sosiaali-, talous- ja henkilöhistoriasta.

Opinnot ja virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esko Järvelin kävi koulunsa Kemissä, ensin Veitsiluodon kansakoulussa vuosina 1934–1938. Oppikoulun hän kävi Kemin lyseossa ja kirjoitti sieltä ylioppilaaksi vuonna 1947. Sodan aikana hän palveli Veitsiluodon ilmapuolustuksessa.[2] Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä hän suoritti ensin sosiaalihuoltajatutkinnon vuonna 1950 ja valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1953. Järvelin täydensi vielä opintojaan kansansivistysopilla ja hänet promovoitiin maisteriksi vuonna 1956. [3] Ennen tuloaan Helsingin maalaiskunnan sosiaalijohtajan virkaan vuosiksi 1954–1956[2]  hän oli jo ehtinyt työskennellä Veitsiluoto Oy:n sosiaalitoimistossa ja invalidihuoltajana Sulkavan Invalidien ammattioppilaitoksessa.[3] Kemissä hänellä oli myös useita luottamustoimia.[3]

Pääkaupungiseudulta Järvelin siirtyi yhdessä puolisonsa Ilmi Järvelinin ja Sakari Kiurun kanssa perustamaan Pohjola-opistoa Haukiputaalle.[4] Esko Järvelin opetti opistossa yhteiskunnallisia aineita.[3] Hän myös auskultoi kansanopistonjohtajan toimia varten Työväen akatemiassa v. 1957.[5] Järvelin muutti perheineen Joensuuhun tultuaan valituksi Joensuun kaupungin sosiaalijohtajan virkaan, jota hän hoiti vuosina 1958–1973. Sosiaalijohtajavuosina 1960 hän teki Asla Special Grant -stipendiaattina puolen vuoden opintomatkan USA:han perehtyen siellä ongelmanuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön.[6] [7] Järvelin valittiin vuonna 1973 Joensuun kaupungin kansliasihteeriksi [5], josta hän vuonna 1975 siirtyi 1. apulaiskaupunginsihteerin virkaan.[8] Eläkkeelle Järvelin jäi Joensuun kaupungin palveluksesta v. 1987.[2][1] Järvelinin luottamustehtäviin kuului mm. toiminta Joensuu-seuran pitkäaikaisena sihteerinä ja seuran toiminnan ideoijana ja toteuttajana.[9] Hän toimi myös Pohjola-Nordenissa.[1] Kirjoittamisen lisäksi hän harrasti kesämökkeilyä, matkailua ja valokuvausta.[2]

Kotiseutuhistorioitsija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esko Järvelin kirjoitti nimimerkillä Apusihteeri vuosina 1975–1987 sanomalehti Karjalaiseen Joensuun seudun historiaa käsitteleviä pakinoita ja artikkeleita. Vuonna 1978 Joensuu-seura julkaisi näihin kirjoituksiin perustuvan teoksen Kolmen kauppaneuvoksen aikaa. Kirja kertoo neljän joensuulaisen merkkihenkilön, pormestari J. A. Nystenin sekä kauppaneuvoksien A. J. Mustosen, Petter Parviaisen ja Frithiof Neppenströmin tarinat ja kuvaa samalla elämää Joensuun kaupungissa sen ensimmäisinä vuosikymmeninä.[10] Kirja sai kiitosta paitsi huomattavasta kulttuurihistoriallisesta arvostaan myös selkeydestä ja helppolukuisuudesta.[11]

Kirjassa Konstiniekkoja ja kauppamiehiä, joka ilmestyi vuonna 1981, Järvelin jatkaa Joensuun menneisyyden tutkimista. Teos sisältää viiden kauppiaan, Henrik Parviaisen, Simon Parviaisen, Mathias Silvénin, Reinhold Ryynäsen, Jacob Gustaf Cederbergin sekä kolmen käsityöläisen, puuseppä Anders Muikun, maalarimestari ja raatimies Johan Nousiaisen ja kirkonrakennusmestari Theodor Johan Tolpon elämäkerrat. Niiden välityksellä käsitellään kirjan toista teemaa, Joensuun kaupungin vähittäistä kehittymistä Pohjois-Karjalan keskukseksi.[10]

Esko Järvelinin kirjoittamista järjestö- ja yhteisöhistoriikeista ensimmäisenä julkaistiin teos Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881–1981, joka perustuu monipuoliseen lähdemateriaaliin.[12]Vuonna 1982 ilmestynyt historiikki kertoo paitsi Joensuun vpk:n vaiheista myös kaupungin palosuojelusta ennen vapaaehtoisen palokunnan perustamista.[13]

Vuonna 1984 ilmestynyttä teosta Summarohdoista erikoisvalmisteisiin : Joensuun vanha apteekki 1834–1984 varten Järvelin kävi läpi Joensuun vanhan apteekin oman arkiston lisäksi Valtionarkiston, Joensuun maakunta-arkiston ja Turun apteekkimuseon aineistoja.[14] Kirjan kuvituksena on Joensuun vanhassa apteekissa käytössä olleita apteekkiesineitä.[15]

Farmasian historiasta Järvelin siirtyi lääninhallinnon historiaan ja teos Järvelin, Esko. Pohjois-Karjalan lääni : lääninhallinnon syntyvaiheet ja lääninhallituksen toiminta 1960–1985 ilmestyi vuonna 1985. Historioitsija kaivautuu maakunnan menneisyyteen aina 1300-luvulle taustoittaessaan paikallishallinnon pitkää tietä heimomaakunnasta ”kehityksen keihäänkärjeksi”.[16]

Järvelin sai vuonna 1985 Kansan sivistysrahaston apurahan, joka soveltui Joensuun työväenyhdistyksen historian kirjoittamiseen[17] Suomen vanhimpiin kuuluvan työväenyhdistyksen kattava satavuotishistoriikki ilmestyi vuonna 1988 nimellä Vaalien vartiotulta. Joensuun työväenyhdistys 1888–1988. Työtä hankaloitti alkuperäislähteiden puute, kunnes kirjoittamisen loppuvaiheessa v. 1987 löytyivät yhdistyksen pöytäkirjat 30 vuoden ajalta vahvistaen luottamusta toisen käden lähdeaineiston todenmukaisuuteen.[18]

Joensuun kaupungin edustustilaksi kunnostetun Vainoniemen puujugendhuvilan[19] tarina ilmestyi huvilan saavuttaessa 80 vuoden iän v. 1988. Järvelin oli kerännyt Vainoniemen huvila : totta ja tarua vuosilta 1881–1979 -nimiseen kirjaan omistajasukujen jäseniin liittyvää muistitietoa ja sen tueksi arkistojen ja kirkonkirjojen aineistoa vuodesta 1979 lähtien. Kirjassa on runsas valokuvakuvitus, johon kirjoittajan lisäksi on osallistunut Jussi Järvelin.[20]

Postuumisti vuonna 1988 ilmestynyt kirja Apusihteerin paalit on koottu Apusihteerin pakinoista, jotka kuvaavat 1800-luvun Joensuuta ja elämää ja ihmisiä siellä valloittavan tuoreesti ja läheisesti kuten kirjan toimituskuntaan kuulunut Veijo Saloheimo esipuheessaan toteaa.[9] Kirjan kuvituksena on Pohjois-Karjalan museon kuvakokoelmista koottuja vanhoja Joensuu-aiheisia postikortteja.[9]

Esko Järvelin ei myöskään ehtinyt saattaa painokuntoon laatimaansa matrikkelia Joensuun ensimmäisistä liikeyrittäjistä eli kauppiaista ja käsityöläisistä, joille oli myönnetty porvarioikeudet vuosina 1849–1879. [21] Joensuu-seura julkaisi sen v. 1993 nimellä Joensuun porvarimatrikkeli Ilmi Järvelinin puolisonsa käsikirjoituksesta viimeistelemänä.[21]

Sanomalehti Karjalaisen lisäksi Järvelin avusti Sosiaaliturva-lehteä. Siinä ilmestyi laaja Joensuun sosiaalitoimen historiaa käsittelevä artikkelisarja Menneitä aikoja Ylisessä Karjalassa. Osat 1–20.[22]

Järvelinin tekstejä löytyy myös Joensuu-aiheisista kuvateoksista.

Esko Järvelin sai vuonna 1982 Joensuu-palkinnon Joensuun historian kirjaamisesta.[23]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvelin, Esko: Joensuun porvarimatrikkeli. [Joensuu] : Joensuu-seura, 1993.

Järvelin, Esko. Vaalien vartiotulta : Joensuun työväenyhdistys 1888–1988 / Esko Järvelin. - Joensuu : Koliprint, 1988.

Järvelin, Esko. Vainoniemen huvila : totta ja tarua vuosilta 1881–1979 / [valokuvat: Esko Järvelin, Jussi Järvelin]. - Joensuu : [Joensuun kaupunki], 1988.

Järvelin, Esko. Apusihteerin paalit / Esko Järvelin ; [toimituskunta: Veijo Saloheimo...et al.]. - [Joensuu] : Joensuu-seura, 1988 

Järvelin, Esko: Heernen testamentista Ukko-Heikin rohtoihin. Teoksessa [Heernen testamentista Pohjois-Karjala projektiin] : Pohjois-Karjalan lääkäriyhdistys r.y. 70 vuotta / päätoim.: Pekka Kääpä. - [Joensuu] : [Pohjois-Karjalan lääkäriyhdistys], 1988, s. 13–18

Valokuvia Joensuusta / kuvat Mikko Savolainen ; sanat Esko Järvelin. - [Joensuu] : Joensuun kaupunki, 1986.

Järvelin, Esko. Pohjois-Karjalan lääni : lääninhallinnon syntyvaiheet ja lääninhallituksen toiminta 1960–1985 / Esko Järvelin. - [Joensuu] : [Pohjois-Karjalan lääninhallitus], 1985

Järvelin, Esko. Summarohdoista erikoisvalmisteisiin : Joensuun vanha apteekki 1834–1984 / Esko Järvelin. - [Joensuu] : [V. Mannelin], 1984

Joensuu - Järvelin, Esko. Teoksessa Karjala. 4, Karjalan vaiheet / [toimitusneuvosto: Markku Haapio] ; [toim.: Yrjö-Pekka Mäkinen...et al.] ; [kartat piirt. Inna Niskanen] ; [kirj.: Silvo Hietanen...et al.]. - [Hämeenlinna] : Karisto, 1983.

Järvelin, Esko. Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881–1981 / Esko Järvelin. - Joensuu : [Joensuun vapaaehtoinen palokunta], 1982 

Järvelin, Esko. Konstiniekkoja ja kauppamiehiä / Esko Järvelin ; [valokuvat: kirjoittajan]. - [Joensuu] : [Joensuu-seura], 1981

Järvelin, Esko. Joensuun vapaaopisto 1920–1980. - 1981. 

Joensuu : puun ja virran kaupunki / Mikko Savolainen ; teksti Esko Järvelin. - 1979.

Järvelin, Esko. Kolmen kauppaneuvoksen aikaa / Esko Järvelin. - [Joensuu] : [Joensuu-seura], 1978

Menneitä aikoja Ylisessä Karjalassa. Osat 1–20. Sosiaaliturva. - 75(1987) : 3 - 22

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Vainajia. Apulaiskaupunginsihteeri Esko Järvelin. Karjalainen, 11.3.1988, s. 5.
  2. ↑ a b c d Kehdosta hautaan : asiakirjanäyttely Joensuun maakunta-arkistossa / [Laat. Jaana Kilkki]. Joensuu : Joensuun maakunta-arkisto, 1991, s. 1
  3. ↑ a b c d Joensuun kaupungin kunnalliskertomus. 1957. Joensuu, 1958, s. 212
  4. ↑ Huuskonen, Alpo: Vapaan sivistystyön luonnonilmiö: Kansanvalistusseura muisti Ilmi Järveliniä. Karjalainen, 18.12.1984.
  5. ↑ a b Joensuun kaupungin kunnalliskertomus 1973. Joensuu, 1974, s. 492.
  6. ↑ Joensuun kaupungin kunnalliskertomus. 1960. Joensuu, 1961, s. 117
  7. ↑ Joensuun kaupungin kunnalliskertomus 1973. Joensuu, 1974, s. 492.
  8. ↑ Joensuun kaupungin kunnalliskertomus. 1974. Joensuu, 1975, s. 765
  9. ↑ a b c Saloheimo, Veijo Lukijalle. Johdanto teokseen Järvelin, Esko. Apusihteerin paalit / Esko Järvelin ; [toimituskunta: Veijo Saloheimo...et al.]. [Joensuu], Joensuu-seura, 1988, s. 3
  10. ↑ a b Terho A. Könönen: Saatteeksi teokseen Järvelin, Esko. Kolmen kauppaneuvoksen aikaa,  [Joensuu] : [Joensuu-seura], 1978, s. 5.
  11. ↑ Anne Finne: Joensuun merkkihenkilöitä. Karjalainen, 31.12.1978.
  12. ↑ Järvelin, Esko. Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881–1981, Joensuu : [Joensuun vapaaehtoinen palokunta], 1982, s. 278–280
  13. ↑ Järvelin, Esko. Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881–1981, Joensuu : [Joensuun vapaaehtoinen palokunta], 1982, s. 11–45.
  14. ↑ Järvelin, Esko. Summarohdoista erikoisvalmisteisiin : Joensuun vanha apteekki 1834–1984, [Joensuu] : [V. Mannelin], 1984, 5
  15. ↑ Järvelin, Esko. Summarohdoista erikoisvalmisteisiin : Joensuun vanha apteekki 1834–1984. [Joensuu] : [V. Mannelin], 1984, 4
  16. ↑ Järvelin, Esko. Pohjois-Karjalan lääni : lääninhallinnon syntyvaiheet ja lääninhallituksen toiminta 1960–1985, [Joensuu] : [Pohjois-Karjalan lääninhallitus], 1985, s. 5–7.
  17. ↑ Järvelinille apurahaa. Karjalan maa, 19.4.1985, s. 12.
  18. ↑ Järvelin, Esko.Vaalien vartiotulta : Joensuun työväenyhdistys 1888–1988 Joensuu : Koliprint, 1988, s.6
  19. ↑ Vainoniemen huvila Joensuun kaupunki. Arkistoitu 25.2.2014.
  20. ↑  Järvelin, Esko. Vainoniemen huvila : totta ja tarua vuosilta 1881–1979 / [valokuvat: Esko Järvelin, Jussi Järvelin], Joensuu : [Joensuun kaupunki], 1988.
  21. ↑ a b Järvelin, Esko: Joensuun porvarimatrikkeli. [Joensuu] : Joensuu-seura, 1993, takakannen teksti Järvelin, Esko: Joensuun porvarimatrikkeli. [Joensuu] : Joensuu-seura, 1993, s. 3 (Antero Heikkisen saatesanat kirjaan)
  22. ↑ Sosiaaliturva. 75(1987) : 3 – 22
  23. ↑ .: Joensuu-palkinto Esko Järvelinille. Karjalan maa, 30.11.1982.
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Esko_Järvelin&oldid=21003670”