Pohjola-opisto
Pohjolan opisto oli Haukiputaan Asemakylällä vuosina 1956–2002 toiminut kansanopisto, jonka perusti Väinö Voionmaan säätiö. Opisto siirtyi vuonna 1970 kokonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n omistukseen. Pohjolan opiston paikalla oli sijainnut 50 vuotta aiemmin yli puolen vuosisadan ajan Maunun saha vuosina 1863–1908. Pohjola-opisto perustettiin 1956 ja myytiin 1996 Vuolle-setlementille. Vuonna 2002 opiston toiminnot siirrettiin Oulun Tuiraan ja nimi lyheni Pohjola-opistoksi. Siellä se toimii nyt nimellä Vuolle-opisto. Asemakylän opistokiinteistöt olivat vuodesta 2010 tyhjillään ja ränsistyivät,[1][2] ja kymmenen vuotta myöhemmin niitä alettiin purkaa.[3] Vuonna 2023 purkutyöt ovat edelleen kesken.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolan opisto perustettiin kansanopistoksi, jonka tarkoituksena oli kouluttaa Pohjois-Suomen ammattiyhdistysaktiiveja ja heikentää seudulla tuohon aikaan vaikuttanutta vahvaa kommunistista suuntausta. Tähän kommunisminvastaiseen toimintaan SAK sai rahoitusta Yhdysvalloista. Opiston vihkiäisissä olivat kunniavieraina amerikkalaista rahaa Euroopan sosiaalidemokraateille järjestellyt Irving Brown ja Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläs John D. Hickerson.[5] Opiston esikuvana oli SAK:n kansanopistona yhä toimiva Kiljavan opisto Nurmijärvellä. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi VTM Sakari Kiuru, joka myöhemmin toimi Yleisradion pääjohtajana.
Opiston 7 kuukauden mittaisten talvikurssien opiskelijoista valtaosa oli Oulun ja Lapin lääneistä kotoisin. Vuonna 1970 pitkä kurssi lyheni 3 kuukauden mittaiseksi ja opiskelijarakenne muuttui. Opistosta tuli osa SAK:n valtakunnallista koulutusjärjestelmää. 1980-luvun lopulla Pohjolan opiston toiminta oli vilkasta, ja vanhan päärakennuksen yhteyteen rakennettiin uusi ravintola. 1990-luvun puoleenväliin mennessä opiskelijamäärä oli kuitenkin laskenut ja kiinteistöjen käyttökulut nousseet. Vuonna 1996 SAK myi opiston kiinteistöineen Vuolle-setlementille. Se jatkoi kansanopistotoimintaa Haukiputaalla omista lähtökohdistaan vuoteen 2002 asti, kunnes oppilaitos muutti Ouluun ja muutti nimensä Vuolle-opistoksi.
Rakennukset ovat olleet tyhjillään vuodesta 2010. Pohjois-Pohjanmaan museo ilmoitti vuonna 2013 suosittelevansa kiinteistöjen suojelua, mutta muutti jo seuraavana vuonna kantaansa rakennusten huonon kunnon vuoksi. Kiinteistölle on myönnetty purkulupa vuonna 2014.[6] Purkutyöt alkoivat kesällä 2020.[3] Kesällä 2021 vain uusin, ravintolakäyttöön rakennettu rakennus oli saatu purettua. Muut rakennukset olivat ainakin rungoltaan yhä pystyssä. [7] Vuonna 2023 purkutyöt ovat edelleen kesken. Syksyllä 2023 tilanne on lähes sama kuin kesällä 2021. Purkutöitä ei oltu jatkettu, eikä jo syntynyttä rakennusjätettä oltu viety pois. Nykyisen omistajan mukaan tavoitteena loppukesästä 2023 oli, että rakennukset puretaan syksyn 2023 aikana ennen lumien tuloa.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Entinen Pohjola-opisto säilytetään, Kaleva 3.8.2004. Viitattu 9.10.2015.
- ↑ Virolainen, Taina: Ränsistyneet kummitusrakennukset kauhistuttavat Haukiputaalla - katso video, Kaleva 13.11.2014. Viitattu 9.10.2015.
- ↑ a b Siikaluoma, Mirko: Vuosien väännölle piste: Haukiputaan Pohjola-opisto puretaan vihdoin – tontin omistaja suunnittelee paikalle asumisrakentamista (Vain tilaajille) Kaleva. 27.7.2020. Viitattu 2.7.2021.
- ↑ Vanhan Pohjola-opiston purkutyöt ovat kestäneet jo reilut kolme vuotta – nyt odotellaan betonianalyysiä Kaleva. 23.8.2023. Kaleva. Viitattu 29.10.2023.
- ↑ Ahosola, Nelli: Nousi amerikkalaisella rahalla, Kaleva 27.7.2014. Viitattu 9.10.2015.
- ↑ Ahosola, Nelli: Pohjola-opisto puretaan, Kaleva 27.7.2014. Viitattu 9.10.2015.
- ↑ Työt tyssäsivät, ja Pohjola-opiston rauniot uhmaavat edelleen purkutuomiota – "Toivon mukaan syksyllä ollaan jo konepurkutöissä" Kaleva. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Vanhan Pohjola-opiston purkutyöt ovat kestäneet jo reilut kolme vuotta – nyt odotellaan betonianalyysiä Kaleva. Viitattu 29.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjola-opisto Wikimedia Commonsissa
