Epeli Hau'ofa
Epeli Hau'ofa (1939 Papua-Uusi-Guinea – 11. tammikuuta 2009 Suva, Fidži) oli tongalais-fidžiläinen kirjailija ja antropologi.[1][2][3]
Hau'ofa syntyi Papua-Uudessa-Guineassa tongalaisten lähetyssaarnaajien lapsena.[2] Hän kävi koulunsa Papua-Uudessa-Guineassa, Tongalla ja Fidžin Suvassa. Tämän jälkeen hän opiskeli antropologiaa McGillin yliopistossa ja Australian kansallisessa yliopistossa.[3] Hau'ofa väitteli filosofian tohtoriksi sosiaaliantropologiassa Australian kansallisesta yliopistosta.[2] Hänen väitöskirjansa julkaistiin vuonna 1981 nimellä Mekeo: inequality and ambivalence in a village society. Hau'ofa aloitti akateemisen uransa Etelä-Tyynenmeren yliopistossa vuonna 1975. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli Tongan kuningas Taufa'ahau Tupou IV:n yksityinen varasihteeri. Vuodesta 1981 Hau'ofa johti Etelä-Tyynenmeren yliopiston maaseudun kehityksen keskusta. Palattuaan yliopiston pääkampukselle Fidžille hän opetti sosiologiaa.[3] Vuodesta 1997 hän johti Etelä-Tyynenmeren yliopistoon Suvaan perustamaansa Oceania Centre for Arts and Culturea (OCAC).[2][3] Uransa aikana Hau'ofa opetti myös Papua-Uuden-Guinean yliopistossa ja oli maoritutkimuksen ja antropologian Visiting Senior Fellow Aucklandin yliopistossa..[2]
Hau'ofa julkaisi runoutta, romaaneja, novelleja, esseitä[3] ja tietokirjallisuutta.[1] Hän omaksui kirjailijana postmodernistisen tyylin[1] ja tuli tunnetuksi etenkin satiirin ja huumorin käytöstä.[3] Hau'ofan teosten joukossa ovat novellikokoelma Tales of the Tikongs (1983), romaani Kiss in the Nederends (1987), Our Crowded Islands, Corned Beef and Tapioca ja kriittisten esseiden kokoelma Class and Culture in the South Pacific.[2][3] Hau'ofa hahmotteli kirjoituksissaan Oseanian uudenlaista ymmärrystä, jossa imperialistinen näkökulma hylättiin. Hän kritisoi myös kristinuskon ja kapitalismin vaikutuksia.[1] Hau'ofa perusti vaimonsa Barbaran kanssa Tongalla kirjallisuuslehden Faikara. Hänellä oli myös poika Epeli. Tammikuussa 2009 Hau'ofa kuoli sairaalassa Suvassa sydänvaivoista kärsittyään.[3] Vuonna 2023 Hau'ofalle myönnettiin postuumisti kirjallisuuden kunniatohtorin arvo Aucklandin yliopistosta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hau'ofa, Epeli Global Social Theory, viitattu 15.12.2023 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Posthumous honorary doctorate for visionary scholar ‘Epeli Hau’ofa University of Auckland 18.10.2023, viitattu 15.12.2023 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Nic Maclellan, Champion of Pacific islands culture and history and mentor to many The Sydney Morning Herald 11.2.2009, viitattu 15.12.2023 (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
