Eetteri (alkuaine)

Eetteri (muinaiskreikaksi αἰθήρ, aithēr) oli antiikin ja keskiajan luonnontieteissä aine, jonka katsottiin täyttävän kuunylisen kaikkeuden.

Mytologinen alkuperä

Pääartikkeli: Aither

Homeerisessa kreikassa sana aithēr tarkoittaa ”puhdasta ilmaa” tai ”kirkasta taivasta”. Sana on etymologisesti sukua verbille aithō (αἴθω), joka tarkoittaa ”palamista” tai ”polttamista”. Kreikkalaisessa mytologiassa eetterin kuviteltiin olevan puhdasta olemusta, jossa jumalat elivät ja jota ne hengittivät. Näin se vertautui kuolevaisten hengittämään ilmaan. Se myös henkilöitiin jumaluudeksi nimeltä Aither, joka oli Ereboksen ja Nyxin poika.

Eetterin käsite vertautuu akashan käsitteeseen hindulaisessa filosofiassa, sekä mytologisessa mielessä että alkuaineena.

Viides alkuaine

Kreikkalaisessa ajattelussa neljä klassista alkuainetta olivat maa, vesi, ilma ja tuli. Platon esitti dialogissaan Timaios viidennen alkuaineen nimeltä kvintessenssi, josta kaikkeus ja kaikki taivaankappaleet oli tehty. Hän yhdisti sen dodekaedriin, viidenteen jäljellä olleeseen Platonin kappaleeseen.

Aristoteles luki eetterin klassisten alkuaineiden joukkoon viidentenä alkuaineena, kvintessenssinä. Hänen ajatuksensa oli, että neljä maallista alkuainetta ovat muutoksen kohteena, ja liikkuvat luonnollisesti suoraa linjaa, kun taas taivaassa ja ympyränmuotoisessa liikkeessä olevissa taivaankappaleissa ei ollut havaittu muutoksia. Aristoteelisella eetterillä ei ollut kvaliteetteja, eli se ei ollut sen enempää kuuma, kylmä, kostea kuin kuivakaan. Se ei voinut muuttua, esimerkiksi toiseksi alkuaineeksi, lukuun ottamatta muutosta paikan suhteen. Luontonsa mukaisesti sen liike oli ympyräliikettä.

Eetteri voitiin tulkita esimerkiksi valoakin hienommaksi tai jopa jonkinlaiseksi ”aineettomaksi aineeksi”. Keskiajan skolastikot sallivat eetterille tiheyden ominaisuuden, niin että taivaankappaleet olivat tiheämpää ”ainetta” kuin niiden välillä oleva avaruus.

Perintö

Pääartikkeli: Eetteriteoriat

Eetterin käsite vaikutti luonnontieteeseen pitkään senkin jälkeen, kun tieteilijät olivat hylänneet teorian viidestä alkuaineesta. Ennen suhteellisuusteorian keksimistä termiä ”eetteri” tai valoeetteri käytettiin oletetusta väliaineesta, jonka värähtelystä valon ja muun sähkömagneettisen säteilyn ajateltiin muodostuvan. Myös painovoimaa selitettiin eetterin kaltaisen aineen avulla (gravitaatioeetteri). Fysiikan kehitys on kuitenkin poistanut tarpeen olettaa erillinen väliaine, joka täyttäisi kaikkeuden muutoin tyhjät alueet.

Lähteet

• The Ancient Elements of Nature FAQ (englanniksi)