ENVISAT-1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
ENVISAT-1
ENVISAT-1 - malli
ENVISAT-1 - malli
Ohjelma: ENVISAT-1-ohjelma
Organisaatio: ESA
Valmistaja: European Meteorological Satellite Agency
Tehtävätyyppi: Ympäristöntutkimus/Kaukokartoitus
Kohde: Maa
Laukaisu: 2002-03-011. maaliskuuta 2002 klo 01.07.59 UTC
Kourou Ranskan Guayana
Laukaisualus: Ariane 5
Loppu: 9.5.2012
Tehtävän kesto: 10 vuotta
Massa: 8200 kg
Kiertorata : Aurinkosynkroninen LEO
Inklinaatio: 98.5°
Kiertoaika: 101 min
Apoapsis: 791.0 km
Periapsis: 785.0 km
Aiheesta muualla
ID: 2002-009A

ENVISAT oli ESA:n suurin avaruuslaite ja ESAn kolmas kaukokartoitussatelliitti, joka tutki Maan ympäristöä. Sen hinnaksi on arvioitu 3-4 miljardia euroa.lähde? Se toimi vuosikymmenen ajan sen käytön päättyessä yllättävään vaurioitumiseen.[1] Satelliitin lentorata oli 800 km korkea aurinkosynkrooninen rata. Yksi kierros Maan ympäri kesti 101 minuuttia ja satelliitti lensi saman kohteen yli joka 35. päivä.lähde? Satelliitin lähettämä data vastaanotettiin ESA:n vastaanottokeskuksissa Ruotsin Kiirunassa ja Italian Frascatissa.

Satelliitin kehityshistoria oli pitkä ja monimutkainen. Alun perin ESA kehitti miehitettyä avaruusasemaan, joka lentäisi naparadalla, josta nimi Polar Platform. Sittemmin Polar Platform muuttui miehittämättömäksi mutta kansainväliseen avaruusasemaan liittyväksi elementiksi. Siitä piti kehittyä useiden kaukokartoitussatelliittien runko. Sen käytön piti lakata vuonna 2013. Käyttöä on ilmeisesti pakko jatkaa vuoden 2014 loppuun asti aikaansaaden 45 miljoonan euron lisäkulun satelliitin operoinnista. Syynä tähän on Sentinel-1-tutkasatelliitin laukaisun arvioitu viivästyminen noin vuodella.[2] Tämä jatkoskenaario loppui satelliitin toiminnan lakkaamiseen toukokuussa 2012.

ENVISATin laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Envisatissa on kymmenen mittalaitetta, jotka tutkivat ilmakehää, meriä ja maanpintaa. Käyttämällä eri laitteita samanaikaisesti tietyn kohteen tutkimiseen, saadaan tarkempaa tietoa Maasta ja sen biologisista prosesseista. ENVISATin dataa käytetään yhdessä monen muun kaukokartoitussatelliitin datan kanssa. ENVISATin laitteet ovat

  • ASAR (Advanced Synthetic Aperture Radar) on synteettisen apertuurin tutka ja satelliitin pääinstrumentti. Sillä mitataan maanpinnan olosuhteita, etenkin metsien ja muun kasvillisuuden tilaa sekä lunta ja jäätä.
  • GOMOS on suomalais-ranskalainen otsonikatoa tutkiva instrumentti. Suomalaisina tekijöinä laitteessa ovat Ilmatieteen laitos, Patria Oyj, Space Systems Finland Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. GOMOS-instrumentin tietojen käsittely- ja jakelu hoidetaan Ilmatieteen laitoksen Sodankylän toimipisteen kautta.
  • MIPAS (Michelson Interferometer for Passive Atmospheric Sounding), MWR (microwave radiometer) ja SCIAMACHY (SCanning Imaging Absorption SpectroMeter for Atmospheric CHartographY )tutkivat myös ilmakehää.
  • MERIS-instrumentti (Medium-Resolution Imaging Spectrometer) tekee mittauksia, jotka liittyvät merenpinnan korkeuteen, Golfvirtaan ja merien biologiaan. Radar Altimeter 2 (RA-2) eli tutkakorkeusmittari mittaa merenpintaa. Advanced Along Track Scanning Radiometer (AATSR) mittaa meren pintalämpötilaa.
  • DORIS (Doppler Orbitography and Radiopositioning Integrated by Satellite) määrittää geoidin muotoa ja muutoksia.

GOMOS-instrumentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 alettiin Suomessa ja Ranskassa suunnitella otsonia mittaavaa tutkimuslaitetta, josta ideasta kehittyi GOMOS-laite. Sen optiikka ja mekanismit toteutettiin Ranskassa ja tietokone Suomessa. GOMOS pystyy mittaamaan seuraavia ilmakehän kaasuja: otsoni, typpidioksidi ja vesihöyry sekä joitakin aerosoleja.

Laite mittaa tähden valoa tähden laskiessa Maan ilmakehän taakse satelliitin liikkeen mukana; mittausta kutsutaan tähtiokkultaatioksi. Se mittaa ensin suoraan avaruusta tullutta tähden valoa. Kun satelliitti lentää eteenpäin, valo tulee tähdestä ilmakehän läpi. Mitattuja spektrejä verrataan keskenään. Täten saadaan mitattua eräiden ilmakehän kaasujen määrä ja pystyjakauma. Yleensä kaukokartoitussatelliitin mittalaitteet täytyy kalibroida ennen laikaisua hyvin tarkasti. GOMOS kuuluu siihen instrumenttien luokkaan, joka kalibroi itsensä ennen jokaista mittausta uudelleen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.spacenews.com/earth_observation/120509-envisat-declared-lost.html Europe’s Envisat Satellite Declared Lost, Spacenews.com, 9.5.2012
  2. http://www.spacenews.com/earth_observation/110411-delay-gmes-sats-presses-envisat.html "Delay in 1st GMES Satellites Presses Envisat into Longer Service", SpeceNews, 1.4.2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]