E. L. Konigsburg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

E. L. Konigsburg (10. helmikuuta 193019. huhtikuuta 2013[1][2]) oli yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija ja kuvittaja. Hänet tunnetaan etenkin palkituista kirjoistaan Ystäväni, noitatyttö ja Vanhan rouvan salaiset paperit.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konigsburg syntyi New York Cityssä, mutta kasvoi Pennsylvanian pikkukaupungeissa.[1] Hän opiskeli kemiaa Pittsburghin yliopistossa ja työskenteli mm. laboratoriossa ja opettajana.[1] Konigsburg meni naimisiin psykologi David Konigsburgin kanssa 1952 ja heille syntyivät lapset Paul, Laurie ja Ross.[3] Hänen miehensä kuoli vuonna 2001.[2] Uskonnoltaan he olivat juutalaisia.[3] Perhe asui ensin Floridassa ja sitten muutti New Yorkiin. Siellä Konigsburg kävi taidetunneilla ja aloitti kirjoittamisen kun nuorin lapsista meni päiväkotiin.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ystäväni, noitatyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konigsburgin ensimmäinen kirja Ystäväni, noitatyttö (engl. Jennifer, Hecate, Macbeth, William McKinley, and Me, Elizabeth) julkaistiin 1967 ja se voitti Newbery Honor -palkinnon seuraavana vuonna. Kirjassa Elizabeth on muuttanut uuteen kouluun eikä saa siellä kavereita. Hän löytää puusta Jenniferin, joka kertoo olevansa noita. Tytöt alkavat hankkia aineita tehdäkseen taikavoidetta, ja oppiakseen lentämään. Lentämisen sijaan tärkeämmäksi tulee pikkuhiljaa kehittyvä ystävyys. Koningsburg kirjoitti kirjan kun hän tarkkaili tyttärensä sopeutumista uudelle paikkakunnalle.[1]

Vanhan rouvan salaiset paperit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan rouvan salaiset paperit (engl. From the Mixed-Up Files of Mrs. Basil E. Frankweiler) julkaistiin 1967 ja se sai Newbery-mitalin 1968. Kirja sai myös muita palkintoja. Kirjassa Claudia, 12, karkaa pikkuveljensä Jamien kanssa New Yorkiin. He alkavat selvittää salapoliisitarinaa, johon liittyy mahdollisesti Michelangelon veistos. Kirjaan Konigsburg sai inspiraation, kun lehdessä kerrottiin taidemuseon tekemästä jännittävästä ostoksesta, ja samaan aikaan hemmotellut lapset kiukuttelivat eväsretkellä.[1]

Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konigsburg kirjoitti yhteensä 21 kirjaa, joista osan hän myös kuvitti itse.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Omaelämäkerta (englanniksi)
  2. a b Vitello, Paul: E. L. Konigsburg, Author, Is Dead at 83 NYTimes.com. 22.4.2013. Viitattu 27.4.2013. (englanniksi)
  3. a b E. L. Konigsburg (englanniksi)