Dmitri Furmanov
| Dmitri Furmanov | |
|---|---|
 Sergei Maljutinin vuonna 1922 maalaama Dmitri Furmanovin muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. marraskuuta 1891 |
| Kuollut | 15. maaliskuuta 1926 (34 vuotta) |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | venäjä |
| Tuotannon kieli | venäjä |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Dmitri Andrejevitš Furmanov (ven. Дми́трий Андре́евич Фу́рманов; 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1891 Sereda, nykyinen Furmanov – 15. maaliskuuta 1926 Moskova[1]) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Dmitri Furmanov syntyi porvarissäätyyn siirtyneen talonpojan perheeseen. Hän kävi koulua Ivanovo-Voznesenskissa ja Kinešmassa ja opiskeli vuodesta 1912 lähtien Moskovan yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1915 hän lähti vapaaehtoisena lääkintämieheksi ensimmäisen maailmansodan rintamalle. Lokakuusta 1916 Furmanov työskenteli opettajana Ivanovo-Voznesenskissa. Siellä hän osallistui vuoden 1917 vallankumoustapahtumiin ensin sosialistivallankumouksellisena ja sitten anarkistina.[1]
Kesällä 1918 Furmanov liittyi bolševikkipuolueeseen ja työskenteli sen jälkeen Mihail Frunzen avustajana Venäjän kansalaissodassa. Maalis-heinäkuussa 1919 hän oli komissaarina Vasili Tšapajevin divisioonassa. Myöhemmin hän toimi poliittisissa tehtävissä Turkestanin rintamalla ja osallistui sotatoimiin Vernyissä (nykyinen Almaty) ja Kubanilla. Heinäkuussa 1921 Furmanov asettui Moskovaan, jossa hän työskenteli kustannustoimittajana ja suoritti loppuun opintonsa yliopistossa.[1]
Furmanovin ensimmäiset runot julkaistiin jo kouluaikana, mutta vakituista kirjallista toimintaa hän alkoi harjoittaa vasta 1920-luvun alussa. Hänen pääteoksensa on kansalaissodan sankarihahmosta Vasili Tšapajevista kertova dokumenttiromaani Tšapajev (1923),[1] jota pidettiin yhtenä neuvostokirjallisuuden alkuvaiheen merkittävimmistä saavutuksista. Georgi ja Sergei Vasiljev ohjasivat vuonna 1934 romaaniin perustuvan samannimisen menestyselokuvan.[2]
Furmanovin romaanit, novellit ja kertomukset ovat aatteellisia, omakohtaisia ja dokumenttipohjaisia kansalaissodan kuvauksia. Hän toimi Moskovan proletaarikirjailijoiden yhdistyksen sihteerinä ja oli yksi Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistyksen perustajista. Hän kuoli influenssan jälkitautiin. Kirjailijan mukaan on nimetty hänen syntymäkaupunkinsa Furmanov (aikaisemmin Sereda).[1][2]
Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Punainen maihinnousujoukko (Krasnyi desant). Suom. E. A. Henttonen. Leningrad: Kirja, 1931.[3]
- Seitsemän päivää (Sem dnei). Leningrad: Kirja, 1931.[4][5]
- Tshapajev. Suom. Kerttu Lindqvist. Leningrad: Kirja, 1931.[6]
- Tshapajev. Toim. Vieno Levänen. Petroskoi: Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950.[5][7]
- Tshapajev. Toim. Vieno Levänen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1956.[5][8]
- Tšapajev. Suomennoksen tarkistanut Marja-Leena Raunio. Moskova: Edistys, 1979.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 512–516. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6.
- ↑ a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 806–807. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
- ↑ Punainen maihinnousujoukko Kansalliskirjaston Finna. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Seitsemän päivää Kansalliskirjaston Finna. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ a b c Jagodkina, V. A.: Knigi Karelii. 1917–1958: Ukazatel literatury Natsionalnaja biblioteka Respubliki Karelija. 2017. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Tshapajev (1931) Kansalliskirjaston Finna. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Tshapajev (1950) Kansalliskirjaston Finna. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Tshapajev (1956) Kansalliskirjaston Finna. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Tšapajev Kansalliskirjaston Finna. Viitattu 7.4.2021.
| ||||||||||||||||||||||
