Dani Güiza

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dani Güiza
Danig.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Daniel González Güiza
Syntymäaika 17. elokuuta 1980 (ikä 34)
Syntymäpaikka Jerez, Espanja
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 182 senttimetriä
Seura
Seura Cerro Porteño
Pelinumero 21
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1998–1999 Xerez 16 (1)
1999–2002 Mallorca B 70 (38)
1999–2003 Mallorca 7 (1)
1999–2000 Dos Hermanas 18 (9)
2002–2003 Recreativo 4 (0)
2003 Barcelona B 15 (5)
2003–2005 Ciudad Murcia 81 (38)
2005–2007 Getafe 61 (20)
2007–2008 Mallorca 37 (27)
2008–2011 Fenerbahçe 62 (23)
2011–2013 Getafe 32 (4)
2012–2013 Darul Takzim (laina) 10 (6)
2013– Cerro Porteño 21 (13)
Maajoukkue
2007–2010 Espanja 21 (6)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 26. maaliskuuta 2014.

Daniel González Güiza eli Dani Güiza (s. 17. elokuuta 1980 Jerez, Cádizin maakunta, Espanja) on espanjalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän edustaa paraguaylaista Cerro Porteñoa. Pääsarjatasolla hän on edustanut myös espanjalaisseuroja Recreativo ja Mallorca sekä turkkilaista Fenerbahçea.[1]

Güizan puoliso ja asioidenhoitaja on muun muassa glamourmallina tunnetuksi tullut Nuria Bermúdez, jonka kanssa hänellä on vuonna 2007 syntynyt poika. Güiza juhlii jokaista tekemäänsä maalia niin sanotulla jousimiestuuletuksella, jonka isä on Atlético Madrid -legenda Kiko Narváez. Jereziläinen Kiko valmensi Güizaa tämän nuoruudessa ja tuuletus on kunnianosoitus teinivuosien esikuvalle ja oppi-isälle.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Güiza aloitti ammattilaisuransa synnyinkaupunkinsa seuran Xerezin paidassa kaudella 1998–1999. Jo kesällä 1999 pääsarjaseura Mallorca hankki lupaavan nuorukaisen riveihinsä. Pääsarjadebyyttinsä hän teki 2. huhtikuuta 2000 Espanyolia vastaan,[1] mutta henkilökohtaisten ongelmien vuoksi ura Mallorcassa pääsarjatasolla ei auennut ja hän vietti suurimman osan ajasta seuran B-joukkueessa sekä lainalla muissa joukkueissa.[3]

Vuonna 2003 Güiza siirtyi Segunda Divisiónin Ciudad Murciaan, jossa hän teki kahden kauden aikana lähes 40 maalia ja oli joukkueen selvästi paras maalintekijä. Tämä ei jäänyt pääsarjaseuroiltakaan huomaamatta ja kesällä 2005 Getafe osti Güizan 800 000 eurolla, joka oli seuran tuohonastisen historian suurin siirtokorvaus. Getafessa maalimäärät hieman putosivat ja kaudella 2006–2007 Güiza joutui olemaan sivussa muutamista otteluista mahahaavan vuoksi.[3] Saman kauden Espanjan cupissa hän kuitenkin oli suuressa roolissa, kun Getafe pudotti välierässä Barcelonan ja eteni historiansa ensimmäiseen cup-loppuotteluun. Barcelona oli voittanut ensimmäisen osaottelun 5–2, mutta kotikentällään pelatussa toisessa osaottelussa Getafe otti tyylipuhtaan 4–0-voiton Güizan tehdessä maaleista kaksi.[4] Cupin loppuottelussa Sevilla oli kuitenkin parempi maalein 1–0.

Huolimatta Getafen hyvästä kaudesta Güiza päätettiin myydä kesällä 2007 ja kohteeksi varmistui lopulta hänen entinen seuransa Mallorca. Sopimus oli neljävuotinen ja siirtokorvaukseksi arvioitiin viisi miljoonaa euroa.[5] Neuvotteluissa oli mukana myös venäläinen Rubin Kazan, jonne Güizan joukkuetoveri Veljko Paunović siirtyi. Vielä tuolloin Güiza kuitenkin ilmoitti haluavansa pysyä Espanjassa.[6]

Kausi 2007–2008 Mallorcassa oli Güizalle menestys, ja hän voitti Espanjan pääsarjan maalikuninkuuden (Pichichi) 27 maalillaan. Heinäkuussa 2008 Güiza siirtyi turkkilaisseura Fenerbahçeen, johon myös Espanjan EM-kultaan johdattanut valmentaja Luis Aragonés siirtyi muutamaa päivää aikaisemmin. Sopimus oli neljävuotinen ja Fenerbahçe maksoi Mallorcalle 20 miljoonan euron siirtokorvauksen.[7]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Güizan hyvät otteet palkittiin marraskuussa 2007, kun hän sai uransa ensimmäisen kutsun Espanjan maajoukkueeseen.[8] Ensiesiintymisensä maajoukkueessa Güiza teki 21. marraskuuta 2007 viimeisessä EM-karsintaottelussa Pohjois-Irlantia vastaan. Hänet valittiin myös Espanjan joukkueeseen kesän 2008 EM-lopputurnaukseen, jossa joukkue voitti mestaruuden. Güiza oli avauskokoonpanossa alkulohkon päätösottelussa Kreikkaa vastaan, ja teki ottelussa maajoukkueuransa ensimmäisen maalin. Hän pääsi vaihdosta kentälle myös puolivälieräottelussa Italiaa vastaan, välieräottelussa Venäjää vastaan ja loppuottelussa Saksaa vastaan. Rangaistuspotkukilpailuun venyneessä Italia-ottelussa hän oli joukkueensa neljäs ampuja ja epäonnistui yrityksessään, mistä huolimatta Espanja selviytyi jatkoon. Venäjä-ottelussa hän teki turnauksen toisen maalinsa.[9]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]