Tämä on lupaava artikkeli.

Veljko Paunović

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veljko Paunović
Henkilötiedot
Syntymäaika 21. elokuuta 1977 (ikä 46)
Syntymäpaikka Strumica, Makedonia, Jugoslavia
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 183 senttimetriä
Paino 75 kilogrammaa
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1994–1995 Partizan 13 (1)
1995–1998 Atlético Madrid B 22 (11)
1995–1996 → Marbella (laina) 15 (0)
1997–2002 Atlético Madrid 52 (9)
1998–1999 → Mallorca (laina) 24 (5)
2001 → Oviedo (laina) 22 (4)
2001–2002 → Mallorca (laina) 33 (3)
2002–2003 Tenerife 38 (18)
2003–2005 Atlético Madrid 35 (6)
2005 Hannover 6 (0)
2005–2007 Getafe 44 (10)
2007 Rubin Kazan 16 (1)
2008 Almería 7 (1)
2008 Partizan 9 (1)
2011 Philadelphia Union 17 (3)
Maajoukkue
2002–2004 Serbia ja Montenegro 2 (1)
Valmennusura
2012–2014 Serbia U18
2013–2014 Serbia U19
2014–2015 Serbia U20
2016–2019 Chicago Fire
2020– Reading

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Veljko Paunović (serb. Вeљкo Пауновић, s. 21. elokuuta 1977 Strumica, Makedonia, Jugoslavia) on serbialainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Elokuusta 2020 lähtien hän on toiminut Readingin päävalmentajana.

Paunovićin aktiiviura ulottui 1990-luvun puolivälistä 2010-luvun alkuun. Suurimman osan urastaan hän vietti Espanjassa, jossa hän edusti muun muassa Atlético de Madridia, mutta hän pelasi lyhyitä jaksoja myös kotimaassaan Serbiassa, Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.[1] Hän oli pelipaikaltaan hyökkääjä tai hyökkäävä keskikenttäpelaaja.

Paunović on jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja Blagoje Paunovićin poika.[2]

Seurajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paunovićin ammattilaisura sai alkunsa kaudella 1994–1995 belgradilaisessa Partizanissa hänen ollessaan 17-vuotias. Jo kaudeksi 1995–1996 hän siirtyi Espanjaan, jossa hän edusti lukuisia seuroja seuraavan vuosikymmenen ajan. Hän liittyi maanmiehensä Radomir Antićin valmentamaan Atlético de Madridiin, josta hänet lainattiin heti toiseksi korkeimman sarjatason Segunda Divisiónin Marbellaan.[3] Marbellan pudottua hän palasi Atléticoon, jonka niin ikään Segundassa pelanneeseen reservijoukkueeseen hän kuului kahden kauden ajan.[4] Hän sai pian peliaikaa myös Atléticon edustusjoukkueessa ja debytoi Espanjan korkeimmalla sarjatasolla Primera Divisiónissa 5. tammikuuta 1997 ottelussa Extremaduraa vastaan.[5] Kaudella 1997–1998 Paunović teki sarjassa kuusi maalia, vaikka esiintyi vain 14 ottelussa ja pääasiassa vaihtopelaajana. Kaudella 1999–2000, edelleen vaihtopelaajana, hän oli kokemassa Atléticon putoamisen Segundaan.[4]

Kaudet 1998–1999 ja 2001–2002 Paunović pelasi lainalla Mallorcassa ja kevään 2001 Oviedossa.[4] Kaudella 1998–1999 Mallorca voitti Espanjan supercupissa Barcelonan yhteismaalein 3–1 ja ylsi Cup-voittajien cupin loppuotteluun, jossa Lazio oli vahvempi maalein 2–1. Supercupissa hän ei pelannut kummassakaan ottelussa,[6] mutta Cup-voittajien cupin loppuottelussa hän pääsi vaihdosta kentälle.[7] Primera Divisiónissa, jossa hän teki viisi maalia, Mallorca sijoittui tuolla kaudella kolmanneksi, joka oli seuran siihenastisen historian paras sijoitus sarjassa. Kaudella 2001–2002 Paunović pelasi Mallorcan kanssa myös Mestarien liigassa.[4]

Kaudeksi 2002–2003 Paunović siirtyi Segunda Divisiónin Tenerifeen, jossa hän pelasi uransa parhaan kauden ja teki 18 maalia 38 ottelussa, minkä myötä Atlético käytti sopimuksessa olleen takaisinosto-oikeutensa ja hankki hänet uudestaan riveihinsä.[8] Kaudella 2003–2004 hän sai Gregorio Manzanon alaisuudessa runsaasti peliaikaa ja onnistui kuudesti maalinteossa, mutta seuraavalla kaudella César Ferrandon alaisuudessa oli toisin. Paunovićin toinen etappi Atléticossa jäi lopulta puolentoista kauden mittaiseksi,[9] kun hän siirtyi saksalaiseen Hannoveriin tammikuussa 2005.

Kaudeksi 2005–2006 Paunović liittyi Atléticon naapuriseuraan Getafeen, joka pelasi toista kauttaan Primera Divisiónissa. Hän teki 30 ottelussa 10 maalia ja jakoi Mariano Pernían ohella joukkueen parhaan maalintekijän tittelin, kun joukkue sijoittui erinomaisesti yhdeksänneksi.[4] Paunović jätti Getafen kesken kauden maaliskuussa 2007 ja siirtyi venäläiseen Rubin Kazaniin, jossa hän pelasi yhden kauden.[10] Keväällä 2008 hän teki viimeiset esiintymisensä Primerassa Almerían joukkueessa. Kaikkiaan hän pelasi 13 kauden aikana 292 ottelua ja teki 67 maalia Espanjan kahdella korkeimmalla sarjatasolla.[4] Paunović palasi kasvattajaseuraansa Partizaniin heinäkuussa 2008, mutta ilmoitti jo saman vuoden joulukuussa päättävänsä uransa loukkaantumisten vuoksi.[11]

Paunović yritti paluuta heinäkuussa 2009 ja kävi koeajalla Pohjois-Amerikan Major League Soccer -liigan New York Red Bullsissa, mutta ei lopulta hyväksynyt seuran sopimustarjousta.[12] Sittemmin hän pelasi Atlético de Madridin veteraanijoukkueessa kaukalojalkapallon (fútbol indoor) Espanjan liigassa.[13] Toukokuussa 2011 Paunović yritti uudelleen paluuta ja teki lopulta sopimuksen MLS:n Philadelphia Unionin kanssa.[1] 2,5 vuotta ammattilaiskentiltä sivussa ollut Paunović nousi pian Philadelphian avauskokoonpanoon ja oli auttamassa toista kauttaan MLS:ssä pelannutta joukkuetta ensimmäistä kertaa liigan pudotuspeleihin. Hän pelasi kauden 2011 aikana yhteensä 17 runkosarjaottelussa, joissa hän teki kolme maalia, sekä yhdessä pudotuspeliottelussa. Kausi jäi kuitenkin Paunovićin ainoaksi Philadelphiassa, sillä tammikuussa 2012 hän ilmoitti jälleen päättävänsä uransa.[14]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paunović pelasi Serbia ja Montenegron maajoukkueessa kahdessa ystävyysottelussa vuosina 2002–2004. Hän debytoi 13. helmikuuta 2002 ottelussa Meksikoa vastaan. Jälkimmäisessä ottelussa, 28. huhtikuuta 2004 Pohjois-Irlantia vastaan hän onnistui maalinteossa.[15]

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paunović suoritti pelaajauransa jälkeen UEFA:n valmentajalisenssin ja tutkinnon Espanjassa. Hän toimi myös Espanjan televisiossa jalkapalloasiantuntijana. Valmennusuransa hän aloitti Serbian jalkapalloliiton palveluksessa ja toimi vuosina 2012–2015 Serbian nuorten maajoukkueiden päävalmentajana. Hän luotsasi alle 20-vuotiaiden maajoukkueen ikäluokan maailmanmestariksi vuonna 2015.[16]

Marraskuussa 2015 Paunovićista tuli MLS-seura Chicago Firen päävalmentaja.[17] Kaudella 2017 serbivalmentaja luotsasi Chicagon MLS:n pudotuspeleihin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Hän teki seuran kanssa vuonna 2019 jatkosopimuksen vuoteen 2023.[18] Hän kuitenkin jätti seuran jo kauden 2019 jälkeen, kun Chicago Fire jäi toistamiseen MLS:n pudotuspelien ulkopuolelle.[19]

Elokuun lopussa 2020 Paunovićista tuli Englannin Mestaruussarjassa pelaavan Readingin päävalmentaja.[20]

Saavutukset valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Union sign Serbian forward Veljko Paunović 13.6.2011. Philadelphia Union. Arkistoitu 15.6.2011. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Reprezentativci (A–Z) Orlovi – Fudbalska reprezentacija Srbije. Viitattu 13.6.2011. (serbiaksi)
  3. ↑ Muntané, Eduard: Extranjeros en busca de destino. El Mundo Deportivo, 14.8.1995, s. 22. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.6.2011. (espanjaksi)
  4. ↑ a b c d e f Player profile BDFutbol. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Historial jugador Fútbol en la Red. Viitattu 13.6.2011. (espanjaksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Spain – List of Super Cup Finals RSSSF. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
  7. ↑ European Competitions 1998–99 RSSSF. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
  8. ↑ García Gómara, Javier: ”Vuelvo para quedarme”. El Mundo Deportivo, 14.8.1995, s. 54. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.6.2011. (espanjaksi)
  9. ↑ Hernández, Jesús: El adiós a un trotamundos. El Mundo Deportivo, 24.1.2005, s. 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.6.2011. (espanjaksi)
  10. ↑ Veljko Paunović – Rubin Rossiskaja futbolnaja Premjer-Liga. Viitattu 13.6.2011. (venäjäksi)
  11. ↑ Veljko Paunovic anuncia su retirada 25.12.2008. Marca. Viitattu 13.6.2011. (espanjaksi)
  12. ↑ Red Bulls eyeing Serbian forward Veljko Paunovic 23.7.2009. NY Daily News. Arkistoitu 25.7.2009. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Paunovic ficha por la Major Soccer League Futbol Indoor Events. Viitattu 13.6.2011. (espanjaksi)
  14. ↑ Union’s Paunović announces decision to retire 18.1.2012. Philadelphia Union. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 19.1.2012. (englanniksi)
  15. ↑ Reprezentativci (A–Z) Orlovi – Fudbalska reprezentacija Srbije. Viitattu 13.6.2011. (serbiaksi)
  16. ↑ Veljko Paunovic: The man behind Serbia's under-20 World Cup glory ESPN. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Chicago Fire Soccer Club Hires Veljko Paunovic as Head Coach Chicago Fire. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Chicago Fire Soccer Club Signs Head Coach Veljko Paunović to Multi-Year Contract Extension Chicago Fire. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Chicago Fire Part Ways with Head Coach Veljko Paunović Chicago Fire. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Veljko Paunovic: Reading appoint Serb as manager, replacing Mark Bowen BBC Football. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Frank Yallop 		Chicago Firen päävalmentaja
2016–2019 		Seuraaja:
Raphaël Wicky
Edeltäjä:
Mark Bowen 		Readingin päävalmentaja
2020– 		Seuraaja:
–
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veljko_Paunović&oldid=21195698”