Christa Ludwig

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Christa Ludwig (s. 16. maaliskuuta 1928) on saksalainen mezzosopraano joka on menestynyt sekä oopperalaulajana että lied-tulkkina. Hänen uransa ulottui 1940-luvun loppupuolelta 1990-luvun alkuun.

Ludwig syntyi Berliinissä musikaaliseen perheeseen: hänen isänsä Anton Ludwig oli tenori ja oopperanjohtaja ja hänen äitinsä Eugenie Besalla-Ludwig esiintyi mezzosopraanona Aachenin oopperassa Herbert von Karajanin toimiessa sen johtajana. Ludwigin ensimmäinen laulunopettaja oli hänen äitinsä, joka oli joutunut luopumaan omasta urastaan.

Vuonna 1946 Ludwig debytoi 18-vuotiaana Lepakon prinssi Orlovskyn roolissa Frankfurtin oopperassa, jossa hän lauloi vuoteen 1952. Vuosina 1952 – 1954 hän kuului Darmstadtin oopperan ja kauden 1954 – 1955 Hannoverin valtionoopperan solistikuntaan. Liityttyään vuonna 1955 Wienin valtionoopperaan Ludwigista tuli yksi sen keskeisistä taiteilijoista yli kolmenkymmenen vuoden ajaksi. Ensiesiintymisensä Salzburgin festivaaleilla hän teki vuonna 1954 Figaron häiden Cherubinona, ja esiintyi sen jälkeen säännöllisesti vuoteen 1981 asti. Vuonna 1966 hän teki ensiesiintymisensä Bayreuthissa Tristan und Isolden Brangänen roolissa.

Yhdysvalloissa Ludwig esiintyi ensi kerran Così fan tutten Dorabellana Lyric Opera of Chicagossa vuonna 1959. Samana vuonna hän debytoi myös Metropolitanissa Cherubinona. Hän esiintyi siellä säännöllisesti aina vuoteen 1990 asti. Covent Gardenin ensiesiintyminen oli vuonna 1969 Aidan Amneriksena.

Ludwigin äänen kehittyminen salli hänen siirtyä lyyrisistä ja spinto mezzosopraanotehtävistä myös dramaatisiin rooleihin. Hänen valtava repertuaarinsa kattoi lopulta laajan valikoiman erilaisia tehtäviä: Carmen, Marschallin (Der Rosenkavalier), Ulrica (Un Ballo in Maschera), Beethovenin Leonore (Fidelio), Monteverdin Octavia (L'Incoronazione di Poppea), Dido (Les Troyens), Kundry (Parsifal) sekä Klytemnestra (Elektra). Hän esiintyi jopa sopraanorooleissa kuten Verdin Lady Macbethina (Macbeth) ja Straussin Dyerin vaimona (Die Frau ohne Schatten).

Opperaesiintymisien ohella Ludwig toimi myös lied-laulajana ja konserttisolistina. Hänen tulkintojaan Schubertin, Schumannin, Brahmsin, Wolfin, Mahlerin ja Straussin liedeistä arvostetaan korkealle. Hän esiintyi myös Bach-laulajana ja levytti useimmat tämän keskeisistä teoksista.

Vuosina 19571970 Ludwig oli naimisissa bassobaritoni Walter Berryn kanssa; pari esiintyi usein yhdessä. Vuonna 1972 hän solmi avioliiton ranskalaisen näyttelijän Jean-Emile Deiberin kanssa.

Ludwig piti sarjan jäähyväiskonsetteja eri kaupungeissa vuosina 19931994. Hänen viimeinen esiintymisensä Metropolitanissa oli Frickan roolissa oopperassa Die Walküre.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ludwig, Christa: ...und ich wäre so gern Primadonna geworden: Erinnerungen. Unter Mitarbeit von Peter Csobádi. Berlin: Henschel Verlag, 1994. ISBN 3-89487-191-1.