Birger Käcklund
Birger Käcklund (6. toukokuuta 1930 Helsinki – 7. heinäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen ulkoilureittien tarkastaja ja kunnallispoliitikko.[1] Hän toimi sosialidemokraattien edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1988–1991.
Käcklund työskenteli Helsingin kaupungin ulkoilureittien tarkastajana vuodesta 1988 aina kuolemaansa 1991 saakka. Kesäaikana hänen tehtäviinsä kuului pyöräillä päivittäin Helsingin pyöräteillä ja tarkastaa niiden kunto. Käcklund raportoi Helsingin kaupungin rakennusvirastolle muun muassa pyöräteillä olleista kuopista ja ilkivallan kohteiksi joutuneista opastinviitoista. Talvisin hän oli toimistossa suunnittelemassa pyöräilyreittejä. Ulkoilureittien tarkastajan virka perustettiin keväällä 1988 Käcklundia varten hänen riitaannuttuaan edellisessä tehtävässään Helsingin kiinteistöviraston asuntoasiain sihteerinä.[2] Käcklundin työtoverina ollut sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Leena Ilvonen oli tehnyt kaupunginvaltuustolle tasa-arvolain mahdollistaman hyvityskanteen, koska hänen palkkansa oli pienempi kuin Käcklundin.[3] Johtavat virkamiehet päättivät tulehtuneen ilmapiirin vuoksi perustaa tuolloin SDP:n varavaltuutettuna toimineelle Käcklundille oman viran liikuntavirastoon. Se rahoitettiin jättämällä yksi Korkeasaaren eläintarhan vahtimestari palkkaamatta.[2] Ilvosen nostama kanne kävi lopulta läpi kaikki oikeusasteet, ja vuonna 1992 Korkein oikeus kumosi Helsingin raastuvanoikeuden päätöksen hänelle maksettavista korvauksista.[4]
”Zeke”-lempinimellä tunnettu Käcklund oli pyöräillyt työmatkansa Myllypurosta keskustaan jo vuodesta 1969 lähtien. Hän harrasti pyöräilyä myös vapaa-aikoinaan ja kävi Suomen lisäksi pyöräilemässä säännöllisesti Alankomaissa ja Tanskassa. Käcklund polki vuosittain noin 9 000 kilometriä.[2] Kaupunginvaltustossa hän oli innokas pyöräilyn puolestapuhuja. Käcklundia pidettiin kunnalliselämän väriläiskänä, jolla oli syntyperäisen stadilaisen ja duunarin imago. Helsingin kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäistä kertaa vuoden 1988 kunnallisvaaleissa. Aikaisemmin Käcklund oli yhden kauden varavaltuutettuna.[1] Hän oli kuitenkin mukana sosialidemokraattien toiminnassa jo 1960-luvulta saakka. Vuonna 1983 Käcklund toimi aktiivisesti tuolloin ensimmäistä kertaa eduskuntaan valitun Paavo Lipposen tukijoukoissa.[5] Hän oli myös Laajasalon sosialidemokraattisen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.[1]
Käcklund kuoli sairauskohtaukseen heinäkuussa 1991.[1] Ulkoilureittien tarkastajan virkaa ei enää hänen jälkeensä täytetty.[6] Vuonna 1999 Lapinlahden rannalla Hietaniemen hautausmaan reunaa kiertävä ulkoilutie nimettiin Käcklundin mukaan Birger Käcklundin raitiksi.[6] Kaupungin nimistötoimikunta ehdotti hänelle omaa tietä Lapinlahteen jo vuonna 1995.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuolleita : Ulkoilureittien tarkastaja Birger Käcklund. Helsingin Sanomat, 13.7.1991, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2018.
- ↑ a b c Helsingin ulkoilureittien tarkastaja testaa ammatikseen pyöräteitä. Helsingin Sanomat, 11.6.1991, s. 13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Eronen, Uula: Kaupungin valot : Riidan ja kateuden ilmapiirissä. Helsingin Sanomat, 17.4.1988, s. 13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2018.
- ↑ KKO:1992:18 Semanttinen Finlex. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Lipponen, Paavo: Murrosten aika : muistelmat 1979–1995, s. 269. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-3831-7-9.
- ↑ a b Lavonius, Leena: Raitti miestä myöten (vain tilaajille) 15.4.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Manninen, Antti: Polkupyöräreittien tarkastaja Birger Käcklund sai oman raitin (vain tilaajille) 15.4.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.3.2018.